torstai 31. joulukuuta 2009

O'hara's irish stout


Jälleen silmiini osui kaupassa jotain hyvää tai ainakin uskoin niin makuahan ei tiedä ennen kuin maistaa. Ostoskoriin uiskenteli pullo O'hara's irish stout:ia. Jälleen kotona pullo jääkaappiin ja pikku odottelun jälkeen tuoppia esiin ja tämä "musta kulta" valumaan sinne.
Väri: yllätys yllätys musta
Vaahto: varsin runsas, kermainen ja paksu. Tosin vaahto ei kestä pitkään.
Tuoksu: aromikas, maltainen
Maku: Maltainen, runsas, pitkäkestoinen jälkimaku, paahteinen ja erittäin suunmukainen
Omasta mielestäni oikein kelpo olut, joka maistuu niin tv:tä katsellessa sellaisenaan tai hyvän lihan tai riistan kanssa. Voin suositella lämpimästi!

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Joulun alkua ja pipareita

Niin se Keski-Suomen entinen jauhosormi innostui pikku ratulassa leipomaan piippareita kun oli oikein pyydetty ja vaadittu. Niin alkoi hillitön kaulitseminen ja muottien veistely sekä suunnittelu.
Niin sitä tuli leikattua 4 talomuottia muutama sika yms.


Olihan tuossa puuhaa yhdelle iltapäivälle kerrakseen paistella ja koristella osat ja liimailla ne yhteen.


Niin alkoi hahmottumaan pieniä pihoja koristeineen ja lumiukkoinen yms. joulun pikku pihaan kuuluvineen tavaroineen. Palohälytinkin otti ihteensä palaneesta sokerista niin pahoin että oli pakko repiä se seinästä irti ja tapaa se ottamalla paristo pois.
Täytyy kyllä myöntää ettei lopputulos ole enää ihan ammattimainen, tästä kun on reilu 10 vuotta kun näitä tuli ammatikseen väännettyä mutta omasta mielestä kauniita ovat ja varmasti maukkaita.




keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Krakova

Nii tulipahan sitä käytyä tuollakin ja niihän siinä kävi ettei voinut kulinaristiselta nautinnolta välttyä tälläkään matkalla. Entuudestaan toki tiesin tuon maanosan ruokien olevan varsin maukkaita ja suussasulavia mutta eipä Keski-Suomen poika osannut arvatakkaan minne se kieli menee kun pääsee talvipakkasella patojen ja makkaroiden ääreen.

Täytyy tunnustaa että pikku kävelyreissun jälkeen kylmässä hytisten torille saapuessamme makkaran ja kaiken muun ihran/läskin sulotuoksu täytti sieraimet ja eihän siinä auttanut kuin kieli vyönalla juosta kohti tirinää ja tuoksua! Niin se tarttui käteen annos kunnon MAKKARAAA! eipä voi sanoa että edes Citymarketin makkaratiskiltä kalleinta Kabanossia tai Wilhelmiä voisi edes verrata samana päivänäkään näihin herkkuihin. 
















Vaikka matkan pääasiallinen tarkoitus olikin päästä ihailemaan rakennuskultturia ja vierailemaan Auschwitz:ssä nii pitää tunnustaa että eipä tuo kulinaristinen nautinto ihan turhimpia kokemuksia ollut tällä reissulla.


Alkupalaksi vaaleaa leipää ja tuorejuustoa sekä pekonilla terästettyä laardia elikkäs silavaa!
Hienoa tässä on se ettei näissä sapuskoissa oltu säästetty suolaa, rasvaa ja varsinkaan raaka-aineita!
















Keittohan sisälsi kirkasta lihalientä yrteillä höystettynä, makkaraa, perunaa ja kanamunaa.











Pääruokana olikin sitten eräänlainen pyttipannu joka piti sisällään perunaa, makkaraa, porsasta, kanamunaa, sipulia ja silavaa. Eipä voi tätäkään verrata lähiögrillin tuottamaan pyttikseen kertakaikkisen suussasulavaa oli tämäkin herkku.

Mitä pitemmälle jaksoi torilta kävellä sitä paremmaksi muuttui ruoka ja annokset. Oli pakko kokeilla hotellin suosittelemaan ravintolaa. Eipä ollut pettymys tälläkään kertaa ja jälleen vietiin makunautintoja aivan uusille ulottuvuuksille.
Alkupalaksi tarjoiltiin metsästäjän pataa joka tuli omassa pikku kulhossaan josta sitä sai lapioda lautaselle. Pata piti sisällään nautaa, porkkanoita, yrttejä jotka oli haudutettu suussasulavan mureiksi kermaisen paksuusa liemessä.













Pääruokana oli sämpylä, jonka sisään oli ahdettu paksuja possunsiivuja sekä oikein kermaista ja suolaista ruskeaa kastiketta. Mukaan oli laitettu myös kosolti haudutettua sipulia sekä suolakurkkuja.
On se aina hieno tunne lähteä ruokapöydästä niin täytenä ettei tiedä pitäisikö kävellä vai pyöriä.

Eipä voinut tämä entinen Keski-Suomen jauhonäppi pitää itseään erossa myöskään kahviloista. On vain jälleen todettava että Suomen kahvilat saisivat HÄVETÄ kun tarjoavat muka leivoksia ja erikoiskahveja. Toki poikkeuksiakin löytyy mutta tässä teille se oikean kokoinen pala omenatorttua ja suklaakahvia!


















Vielä on todettava että hintataso on todella halpa melkeimpä minkä suhteen tahansa, kunhan malttaa pysyä turistirysistä poissa. Esimerkiksi 3 alkukeittoa, 3 pääruokaa, lasi viiniä, 2 olutta ja pullo vettä maksoi noin 37.5€

perjantai 4. joulukuuta 2009

Mufloni Stout 4.7%

Kaupassa käydessäni en voinut vastustaa kiusausta ostaa Laitilan panimon tuotetta, kun niin mukavasti olivat Citymarketissa oikein tarjouksenkin laittaneet. Laitilan panimon tuotteisiin olen tutustunut erään ravintolan tarjoilijan ystävällisellä avustuksella, joka monesti suosittelee minulle erillaisia oluita. Tällä kertaa siis silmiin osui Mufloni Stout. Kotiin päästyäni olut hetkeksi jääkaappiin viilentymään ja tuoppi valmiiksi.

Väri: melkeimpä musta.

Tuoksu: mieto, hieman mielestäni myös ruosteinen.

Maku: paahtunut, jopa hiukan palanut, makeahko, hieman karvas, kuitenkin hyvin ohut, jopa vetinen.

Loppulausumana täytyy myöntää että hiukan petyin siihen miten miedon makuinen olut oli, olisin kaivannut hiukan enemmän paksuutta ja mallaksen makua mutta kaikin puolin kelpo olut. Voisin kuvitella sopivan hyvin liharuokien kanssa, esim. joulupöytään kinkun seuraksi.