Viikinkiravintola Harald Jyväskylä

Niin sitä pääsi jälleen herkuttelemaan ja tällä kertaa vieläpä maistelemaan ko. ravintolan pikkujoulumenua. Alkuruoka tarjoiltiin kilveltä ja siinä olikin emmettä jo sen verran että jos olisi kilven syönyt tyhjäksi ei olisi pääruualla ollut suuhun mitään asiaa.
Alkukilvellä tarjoiltiin:
-Viskillä aateloitua savulohta ja kuusenkerkkäsinappikastia-
-Yrteillä rikastettua lohenmätimoussea-
-Rosvopaistia ja pihlajanmarjahyytelöä-
-Savustettua poronmaksaa ja karpalohilloketta-
-Salaattia savuisesta porsaankyljestä ja perunoista-
-Metsäsienisalaattia-
-Marinoituja kasviksia-
-Vihreää salaattia-
-Isoäidin tillikurkkuja-
-Puolukka-punakaalihilloketta-
-Riihileipää, talon tummaa leipää, kirnuvoita-
 









Pääruokalistalta valitsin vihreiltä niityiltä nimeä kantavan pariloidun naudan ulkofilepihvin, jonka kylkeen oli törpätty savujuustoperunaa, viisauden viini -kastia, hunajajuureksia ja savuporomoussea. Tosin savujuustoperunat vaihdoin juureksiin.


Jälkkäriksi listalta lautaselle istahti valkosuklaavanukasta, suklaamantelilastuja ja karhunvatukkahilloketta.


eikä tässä vielä kaikki! En edes muista mistä tuli puheeksi viikinkikaste mutta näin joukko iloisia pikkuviikinkejä sai minut taivuteltua tähän haasteseen. Kastehan sisältää viikinkien matkaevästä eli mädätettyä hainevää, jota ei onneksi tosin ole kuin sokeripalan kokoinen kikkare. Tämä herkku on siis mädätetty turpeessa noin 6 kuukautta ja tällä tavoin se on saatu säilymään siihen aikaan kun näillä mertemme pikku sarvipäillä ei ole ollut jääkaappia. 



Niin tarjoilija toi palan tätä sanoinkuvailemattoman löyhkän omaavaa tavaraa polvistuneen viikinkikokelaan eteen ja siitä se piti riitin jälkeen napata suuhun ja pureskella 13 kertaa muiden laskiessa leukojen liikkeitä, tämän jälkeen sai snapsilasista ottaa hörpyn päälle, jonka piti pikkaisen viedä makua pois. Niin maku, täytyy sanoa että en edes osaa kuvailla mille se maistui! Kitkerälle ja jollekkin mille en löydä sanoa mutta ylös pala ei tullut ja näin minusta lyötiin Keski-Suomen viikinseuran 164. viikinki.


Paikasta sen verran että ruoka oli taas hyvää ja laadukasta, sekä tarjoilu varsin rempseää, tarjoilijalle (Nimi: Helga Hirvenkaataja jos nyt todistuksestani luin oikein) kiitokset hyvästä palvelusta ja varsinkin asenteesta. Välillä meinasi tosin juomatilaukset unohtua mutta sen ymmärtää kun on tupa täynä porukkaa ja henkilökuntaa vain muutama paikalla. Suosittelen lämpimästi pikkujoulumenua ja paikkaa muutenkin. Varsinki alkuruokatarjonta oli vertaansa vailla ja niille jotka eivät maksasta välitä niin suosittelen maistamaan tuon karpalohillokkeen kanssa.
Tämä merten pikku sarvipää kiittää ja kumartaa!

Kommentit

  1. Tuolla Haraldissa pitäisi joskus päästä käymään, vaikuttaa niin mielenkiintoiselta paikalta. :] Ja aikamoinen tuo viikinkikaste! Itseäni alkaa yököttää jo pelkkä ajatus tuon kamaluuden syömisestä. =D

    VastaaPoista
  2. Voin kyllä suositella ravintolaa lämpimästi, ainakin tuo ateriakokonaisuus oli varsin onnistunut. Kuten kirjoitin ei tuo maku tuolla fisulla niin paha ollut...tosin olen aina ihmetellyt kun ne yökkii pelkokertoimessa, pitäisi varmaan osallistua niin sittenhän sen näkisi oksettaako se matojen ja peräsuolen syönti ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit