Ekskursiomatka kiljun alkulähteille

Juu välillä pitää matkata että pääsee oikeiden aineiden lähelle. Nyt kohteena Pori ja eritoten ravintola Beer Hunter's sieltä kun saa nuoruusvuosien eliksiiriä eli kiljua! ja samalla haaveissa oli päästä maistamaan ravintolan itse tekemää viskiä. 
Kilju tämä toivottavasti jokaisen nuoruusvuosilta tuttu kännijuoma tai ainakin luulisin niin että jokainen minun ikäluokan kaveri on joskus mehukattipöntössä tai ämpärissä tehnyt tätä taattua krapulan ja ripulin aiheuttajaa mutta mene ja tiedä. Nyt sitä on kuitenkin valmistettu ihan teollisesti oikein hanatuotteeksi asti ja pakkohan sitä oli päästä maistamaan.



Varsin mielenkiintoinen kokemus mutta aivan eri muistot oli minun mielessäni siitä miltä kilju maistui. Maku oli jokseenkin simamainen ja sitruunainen, väri taasen punertavan samea. Ainut mikä oikein viittasi kiljuun oli kitkerä jälkimaku ja tämä oli se joka palautti nautiskelijan nuoruusvuosien muistoihin eli loppujen lopuksi onnistunut tekele, suosittelen!
Niin valitettavasti itse talon omaa viskiä emme päässeet maistelemaan sillä jalo aine oli päässyt loppumaan. Kiitokset kuitenkin ravintolan tarjoilijalle ruokapaikan suosituksesta sillä sehän olikin sitten viskinmaistelijan paratiisi.

Niin kun reissussa on niin on sitä syötäväkin ja suosituksen perusteella ruokapaikaksi valikoitui Steak Whiskey Huose Galle ja kyllä meinasi mennä pää sekaisin kun astui sisään ja jäi ihastelemaan baaritiskin takana näkyvää komeutta! Seinällinen pelkkiä viskejä! ravintolan mukaan eri viskejä on noin 190 kpl tuolla voisi asua viikon ihan helposti! Mutta se ruoka lautaselle lätkähti Marmori-Grillihärkää ja voi että kun se oli hyvvee, ei halvimpia paikkoja mutta palvelu pelasi ja ruoka oli erittäin maistuvaa. Annoshan piti sisällään: Marmoroitua härän ulkofileetä, marsalkkakastiketta, Musta Pekka- pippurituorejuustoa ja ranskalaiset perunat. Perunat tosin vaihdoin kasviksiin ja juomaksi suositeltiin sapuskan kanssa  Velkopopovicky Kozelia.



Jälkiruuan aika kun tuli niin en malttanut olla pyytämättä viskilistaa eteeni ja olipa lista varsin kattava! Lasiin eksyi ensin ruisviskiä valitettavasti olin niin innoissani kuin pikkupoika karkkikaupassa etten edes laittanut merkkiä ylös! mutta minkäs teet kuitenkin viski tuoksui vahvasti toffeelle ja maku oli siirappimainen, rukiinen jopa hieman leipää oli maistavani sekä kukkainen. Toisena jälkkäriksi eksyi  Nikka Whiskeyn single malt miyagikyo 12 vuotta vanhaa ainetta joka tuoksui hedelmiltä ja maku oli savuinen ja hedelmäinen.
Erittäin onnistuneita valintoja molemmat ja noin maittavan ruuan jälkeen olikin hyvä saada hieman miestä väkevämpää vatsaan.


Niin sitä ilta jatkuin maistellen erillaisia oluita calsbergista karhuun mutta maltilla kun seuraavana päivänä piti jo jatkaa matkaa takaisin kotiin. Mutta käykää ihmeessä ihmettelemässä Beer Huntersin olut- ja viskivalikoimaan sekä Gallen viskiseinää!

Kommentit

Suositut tekstit