keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Raclette grilli

Empä ollut tälläistä laitetta aikaisemmin kokeillut ja ehkä olen maalta kun en oikein tiennytkään mikä tämä tälläinen raclette oikein on. Mutta Karstulan takahikiällä Kiimingissä ystävykset kokoontuivat "mökille" viettämään viikonloppua ja nauttimaan itseään paremmasta seurasta, juomista ja ruuasta.
Niin oli jälleen ystäväni Make loihtinut maukkaan menun meille kaikille. Visio oli selvä ja auttavat kädet tarpeen. Nythän kävi niin etten päässyt päättämään raaka-aineista enkä mausteista, mutta eipä tarvinnutkaan sillä olin täysin oppipoikana kun Tuohimutkan gourmeekokki loihti marinaadit ja kertoili minkälaista palaa tulee mistäkin leikata.


Menuun kuului valkosipulikanaa, punaviinipossua, nauta vain suolattiin ja pippuroitiin, oli perunaa, pataattia, lanttua, porkkanaa, paprikaa, oliiveja, fetaa, tomaattia, maissia, kesäkurpitsaa, chorizoa, aurajuustoa, leipää, sipulia, herkkusieniä ja tietenkin raclettejuustoa.




Varsin hauska tapa tehdä ruokaa kun yleensä ruuanvalmistukseen on sidottuna yksi tai useampi henkilö mutta tässä ruoka valmistetaan yhdessä ja on sinänsä jo yhdenlainen ohjelmanumero sekä se että valmistaessa voi seurustella kaikkien kanssa. Varsin kätevää ja jopa melkein savutonta, tästä innostuneena tässäkin yksiössä tullaan tulevaisuudessa "grillaamaan" sisällä kun ei parvekkeella saa!



Olipa jälleen maut kohdallaan ja kun alhaalla tirisi kasvikset juustossa niin päällä koreili kanat, possut ja naudat. Näitä annoksia kun veteli tuohon pohjattomaan äänikaivoon noin kolmisen kappaletta, olikin maha niin täynä että ei meinannut pöydästä päästä ylös! Kyllä kelpasi taas kylläisenä kuin juolun alla syötetyn sian kellahtaa sohvalle nauttimaan muita virvokkeita.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Hirvipata

Hirvi, mehtiemme sarvipää ja vertaansa vailla oleva lihanlähde. Tällä kertaa tämä jalo eläin sai seurakseen pekonia, porkkanoita, sipulia, paprikaa, lanttua, kermaa, koskenlaskijaa ja palsternakkaa.



Lihahan otettiin pois jääkaapista jo edellisenä päivänä. Kaikki juurekset leikattiin rouheiksi paloiksi. Voikilo pannulle ja hirves, pekoni sekä kasvikset sinne, mukaan eksyi myös pippuria, suolaa, basilikaa ja rosmariinia. Lihat ruskeiksi ja uunivuokaan jonne päätyivät myös toverukset kerma ja koskenlaskija (savuporo). Koko komeus uuniin 175 astetta noin 1.5 tuntia ja lämpö 120 ja siellä noin 5 tuntia, aina välillä pieni sekoitus. Kyllä oli maut kohillaan ja läskistä tullut pehmeetä. Tätä kelpasi viedä jo kaverillekkin tuliaiseksi.


sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Karppaajan hampurilainen

Niin vaihtui vuosi mutta ei kuitenkaan loppunut intohimo ruokaan saatika juomaan! Edelleen on  huolehdittava siitä että murua tulee rinnanalle! Samalla toivotan kaikille niille jotka blogiani lukevat tahi tänne eksyvät oikein hyvää vuotta 2011!

Hampurilainen tämä ameriikan lahja muulle maalimalle...no joka tapauksessa hampurilaiset ovat varsin herkullisia osti ne sitten valmiina mutta parhaita niistä saa kun ne tekee itse.
Raaka-Aineet olivat varsin yksinkertaiset: Juustoleipäsistä leivottu "sämpylä", omavalmisteiset pihvit, sipulia, suolakurkkuja, hampparikastiketta, ketsuppia, salaattia ja cheddaria.




Tätä luomusta kun tunki suuhunsa niin makunystyröitä kutiteltiin ihan tosissaan. Kyllä kelpasi hampparin jälkeen kiepsahtaa sohvalle oman vatsan viereen ja kuunnella kuinka se suomalaisen miehen kroppa voikaan hyvin kun masu on täynä.