sunnuntai 29. elokuuta 2010

Holiday Club Oulun Eden

Pakollinen kylpyläreissu on joka vuosi Oulu mc:n järjestämän Hailuotoajon yhteydessä. Tähän lauantai aamun krapulan poistoon ja uuden nousun saamiseksi nämä Keski-Suomen pikku vesinokkaeläimet suuntasivat katseensa ja kraniitinvalkeat adonisvartalonsa kohti Edenin kylpylää.

Pankkikortti kippoon ja loirimaan. Tämä reissu sai maittavan päätöksen kun menimme tilaamaan aulabaarista pikku huikopalaa! Listalta emme löytäneet mitään suoraan sopivaa niin tilauksemme kuuluikin: ämpärillinen erillaisia dipattavia sekä iso kasa eri dippejä.
Nii ne innokkaat vesipedot nauttivat allasbaarissa mallasjoumaa ja odottivat kieli Speedojen alla mitä se kokki olisi loihtinut, yllätys olikin varsin positiivinen kun tarjoilija laski "ämpärin" pöytään.


Pöytään saatiin perunoita, kanansiipiä, nakkeja, bradfurstia, sipulirenkaita, jalapeenoja, katkarapuja sekä kanapaloja kaikki friteerattuna tietenkin. Dippejäkin oli niin monenlaista ettei meinannut makuaisti pysyä mukana. Ensimmäisen satsin syötyämme menimme tilaamaan samanlaisen annoksen, jolloin jo kokki tuli keittiöstä katsomaan kuka täällä oikein mässää.
Ruokailun ja muutaman tuopposen jälkeen sitä kelpasikin uittaa pesupalloa altaassa ja käydä laskemassa liukumäkeä, lapsihan on terve kun se liekkii!

maanantai 16. elokuuta 2010

Ravintola Pitkä-Jussi

Tuli oltua sitten kokoontumisajoissa Kurikassa ja pitihän siellä toki sitten syödäkin. Olisihan järjestäjän puolesta ollut tarjolla perunoita ja lihapullia mutta onneksi Kaitsu vaatimalla vaati että nyt pitää päästä syömään posliinilautaselta. Niin lähdettiin joukolla kohti Kurikan keskustaa, josta ei löytynyt syömäpaikaksi kuin yksi pikaruokapaikka, johon emme suostuneet tyytymään.
Niin päädyimme kävelemään paikallisen hotellin ravintolaan Pitkään-Jussiin!
Alkuun oli tarjolla noutopöydästä salaattia ja muita hörtymiä, mitkä tässä vaiheessa nälkää jo maistuivat todella herkuilta.


Kyllä kelpasi odotella pääruokaa, joksi tarjoilijan suosituksesta valitsin grillipihvin, tilasin pihvin mediumina kun kerta kypsyysastetta kysyttiin ja kun sain tämän luomuksen eteeni oli edessäni pala kypsää lihaa. Palautin lautasen kokille ja vastaus oli ettei grillipihviä saa mediumina....mitä Vit... miksi sitä sitten kysytään ja miksi muiden pihvit on kypsennetty oikein!!?? Kysyy epätietoinen motoristi Jyväskylästä. No vihdoin kun sain pihvini uudestaan eteeni olikin yllätys varsin maukas ja positiivinen.


Pihvi oli erittäin maukas ja pekoni teki oikein hyvää seuraa pihville (tosin mille se ei tekisi) Huippua oli myös se ettei annoksessa ollut perunoita vaan ne oli korvattu pataatilla, mikä antoi mukavaa makeutta muuten suolaiselle pihville ja pekonille. No sipulirenkaan on aina samanlaisia mutta hyviä. Ensi vuonna taidan käydä syömässä uudeleen ko. ravintelissa vaikka pikku riitaa kokin kanssa olikin.

Niin ja ettei nyt oikeasti pääsisi se totuus unohtumaan niin kyllä sitä tuli onneksi viikonlopun aikana syötyä ihan aitoakin Suomalaista perusvihannesta ja vielä sitä a-luokan Atrillia, joka on niin tasalaatuista ettei mikään sattuma osu hampaisiin.


Kunnon aterian jälkeen menee vielä 3 makkaraa kevyesti iltapalana!

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Konia peltipurkissa

Hevonen tämä ravikansan oma pikku elätti ja liian vähän arvostettu lihatuote, oli päätynyt peltipurkkiin. Itseasiassa lähdin hakemaan Hankasalmelta chilihyytelöä, jota ei saa kuin  Neste Jari-Pekan yhteydessä olevasta Tuliaistuvasta. Tai no kuulema samaa hyytelöä myydään Vaasassa mutta sinne ei aja ihan niin nopeasti.
Kiertelin kaupassa hyllyjä kun tämä ihanuus osui silmiini ja eihän sitä voinut olla ostamatta.


Iltapalana aivan mainoa klöntti, koostumus on no normi lihasäilyke eli pehmeä, helposti leikattava ja mukavan rasvainen. Tein iltapalaksi pari Cracottea, joihin en laittanut päälle muuta kuin rasvaa ja pari siivua heppaa.

 

Maku oli vallan mainio tosin muistuttaa ehkä liikaa naudan- tai siansäilykettä eli jotain olisi saanut jättää pois että heppa maistuisi enemmän. Tosin kyllä sen ruunan maun sieltä maistaa kun oikein mutustelee mutta on sanottava että en maksa tästä säilykkeestä lisähintaa kun saman makuelämyksen saa normaalilla nötkötillä varsinkin kun olin juuri maistanut maanantaina hevosenlihaa leikkeleenä.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Mikkeli

Ennen Rottarallia piti käydä Mikkelissä tässä hassuhattuisten tätien hevoskaupungissa. Mikkeli oli minulle uusi paikka ja näin pikaisella kokemuksella varsin miellyttävä.
Majoituin Sokoshotelli Vaakunassa, joten luonnollinen valinta ruokapaikaksi ole hotellin yhteydessä ollut Fransmanni.
En ole hetkeen löytänyt suosikkiani Fransmannin spesiaalia ruokalistalta, mutta nyt se oli sinne ilmestynyt uudestaan, tosin hieman muutettuna siitä alkuperäisestä. Annoshan sisältää häränrintaa, kanaa vartaassa, maalaismakkaraa, leikkopapuja, kastikkeen sekä valkosipuliperunat.

Annos oli muuttunut siitä vanhasta ja ei kuitenkaan parempaan suuntaan. Toki tämäkin oli varsin maukas ja kursailematon pelkistettyineen makuineen ja varsinkin nauta oli jopa suussasulavan mureaa, mutta jokin tästä puuttui en vain osaa sanoa mikä.
Jälkiruuaksi pöytään pätkähti kalssinen creme brûlée, joka olikin niin tuttua ja turvallista ja vei jälleen kielen mennessään, kaiken kruunasi vielä kuppi kahvia.


Vielä on kehuttava ravintolan ensiluokkaista palvelua tai ainakin tämän ko. miestarjoilijan osalta (en vain katsonut nimeä). Suositeltiin talon erikoisuuksia ja kun valitsin ruuan ladattiin tiskiin suositekset viineistä. ruokailun puolivälissä kyseltiin ruuan makua ja ruokailun jälkeen kyseltiin jälkiruuat, kaiken tämän jälkeen vielä varmistettiin että kaikki on ok. Muutenkin tarjoilijan asenne ja olemus oli erittäin mukava..