torstai 20. joulukuuta 2012

Hyvää Joulua!


Niin koittaa aika rauhottumisen ja joulun mutta, ennen sitä pitää pakertaa vielä taikinasta muutamia torppia kuten joka vuosi on tapana. Ensi jouluna voisi kehitellä uuden muotin taloille noita ns. mummonmökkejä on tullut rakenneltua jo useampi vuosi mutta toisaalta ovat pieniä ja helppoja tehä. Joten talojen myötä yksinäinen viskisieppo toivottaa kaikille lukijoilleen ja satunnaisille eksyjille...

Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta 2013!




lauantai 15. joulukuuta 2012

Old Brick's Inn


Bricksissä on tullut käytyä useasti syömässä ja miksipä ei kävisi kun ruoka on ollut aina laadukasta ja hyvää. Nyt koitti hetki että pääsi tilaamaan sapuskata oikein pitkänkaavan mukaan.

Alkuun tuli otettua Miedosti savuista härän paahtofileetä, jonka lisukkeena oli marnoituja kasviksia ja piparjuuri créme fraíchea.


Annos oli yllättävän kookas alkuruuaksi mutta kun oli päivän nähnyt nälkää tämän takia oli se lähinnä vain positiivista.


Pääruuaksi otin karitsaa kahdella tapaa, tässä annoksessa päkää oli sekä niskan että paahtopaistin muodossa ja seuranaan karitsalla oli hunajaisia juureksia, smetanaista hapankaalipaistosta sekä porviinikastiketta. Ruokajuomaksi otin menun suosituksen mukaisen Prykmestarin Schwarzin.


Kyllä oli lambi pehemosta ja hapankaali sopi sen kanssa vallan mainiosti, tuosta portviinikastikkeesta en saanut oikein otetta mielestäni se ei tuonut annokseen mitään makua tosin ei se sitä pahentanutkaan. Olut sopi annokseen kuin se nyrkki siihen kuuluisaan silmään!

Jälkkäriksi tuli tilattua Omenapannukakku vaniljajäätelön ja vaahterasiirapin kera.


Kyllä kelpasi makustella kakkua mukavasti sopi kuuma pannukakku ja kylmä jäätelö keskenään.
Jälleen ei voi kuin todeta että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi eikä palvelussakaan ollut moitteen sijaa.

perjantai 30. marraskuuta 2012

VYS: Matka viskien maailmaan


Viskin Ystävien Seura (VYS) ja Old Brick's Inn järjestivät viskitastingin, josta nyt vaan ei yksinkertaisesti voinut olla poissa! Varsinkin kun tätä makustelua ei ollut sponsoroinut mikään yhtiö niin makusteltavaksikin oli valikoitunut neljä varsin erillaista viskiä.


Siinä ne ovat kaikki neljä, niin kirkkaina ja kutsuvina. Väriero on jo viskeissä melkoinen. Ensin käytiin läpi viskin historiaa, valmistusta ja valmistusmaita sekä hieman viskiin liittyvää lainsäädäntöä ja termistöä. Sen jälkeen päästiinkin itse asiaan!

Ensimmäisenä oli joukon yllätys, sillä yleensä jenkkiviskejä ei tastingeissä näy mutta nyt oli mukaan eksynyt Bernheim Straight Wheat 45% vehnästä valmistettu viski!


Tuoksusta löytyy toffeeta ja vaniljaa. Maku antaa saman toffeen, imelyyden, hieman paahteinen ja mausteinen.



















Toisena oli Redbreast Single Potstill 12 yo, 40% Irlantilainen kaveri.



Nyt tuoksussa tuntui hedelmä ja maussa kinuski ja vilja. Jälkimaku oli varsin pitkä ja pehmeä.



















Kolmantena oli Glenmorangie original 10 yo, 40% Scottilainen


Tuoksu oli todella hedelmäinen jopa voisi sanoa liiankin. Myös sitrusta ja lakritsia löytyi minun nenään. Makuna oli sama hedelmällisyys, muutenkin maku oli pehmeä ja mieto.


















Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä lasiin oli eksynyt Macillop's Choice Laphroaig 20 yo Single Cask 52.5%



Tuoksussa löytyi Laphroaigile ominainen savu mutta myös tervaa. Sama savuisuus jatkui maussa, josta tuli esiin myös suola ja lakritsi


















Järjestykseen jos nämä laittaa mikä tietenkin on vain makuasia niin kyllä menisi Laphroaig, Glenmorangie, Redbreast ja Bernheim. Ei sinänsä mikään yllätys että jenkki jäi viimeiseksi ja noita kun makusteli toisen kerran niin kyllä Berheim maistui melkein pelkälle siirapille.
Suuri kiitos Viskin Ystävien Seuran Rami Urriolle valaisevasta ja maukkaasta illasta eikä sovi unohtaa kiittää myös paikkaa eli Old Brick's Inn:ä!
Toivottavasti näitä saadaan lisää ja paljon ja useasti!

torstai 29. marraskuuta 2012

Ravintola Kissanviikset

Niin sitä pääsi taas haisemaan seminaarille ja sen kunniaksi syömään ravintola Kissanviiksiin. Joka mielestäni lukeutuu niihin harvoihin Jyväskyläläisiin ravintoloihin joista voi sanoa että siellä saa gourmeeta.
Nyt varsinkin kun ei tarvinnut itse huolehtia siitä maksupuolesta niin ajattelin että en ota sitä perinteistä etanat alkuun ja nautaa pöytään vaan ihan jotain muuta.

Akuruokana toimi vuohenjuusto-sipulikeitto, joka oli vallan mainiota ja erikoista siihen kirkkaaseen sipulikeittoon verrattuna. Kermaisen pehmeä eikä vuohenjuusto tahi sipuli hyppinyt yli maun puolesta.


Pääruuaksi otin Poronfileetä, jossa oli puolukka-riistakastiketta, hunaja-yrttijuureksia ja kanttarelliperunagratiinia, puolukasta en ole koskaan kauhiasti tykännyt mutta kastikkeessa toimi kuin se kuuluisa junan vessa (vai toimiiko nekään VR:llä enää?) Maut oli muutenkin niin kohillaan että heikompaa hirvittää.



Ja mikäs sen kunnon aterian kruunaisi kuin kunnon jälkiruoka, joka oli Créme brûlée punaherukkasorbetilla. Ilo oli huomata että kuten asiaan kuuluu ja paremmissa paikoissa ruukataan oli jälkkäriin käytetty aitoa vaniljaa.




Kokonaisuudessaan jälleen aivan loistava kattaus ja makuelämys, ainut mistä  voisin rokottaa niin se että olimme tilanneet ruuat etukäteen mutta silti pöytiin tuotiin ruoka hämmästyttävän eri aikaan, tosin tämä miinus on lähes olematon muuten palvelu ja ruuan taso oli kyllä ensiluokkaista.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isänpäivä


Aluksi hyvää isänpäivää kaikille! Perinteisesti meillä on systeri tehnyt ruokaa isänpäiväksi ja minä kun siihen koulutuksenkin olen saanut leiponut sen kakun. Niin tänäkin vuonna. Perinteisiä täytekakkuja en ole tehnyt aikoihin enkä tehnyt nytkään vaan hyytelökakku se olla pitää. Tällä kertaa kakkuun meni mustikoita, vadelmia, tyrniä ja loraus viskiä.

Pohja:
100 g voita
15-20 kpl kaurakeksejä

Täyte:
1 dl vadelmia
2 dl mustikoita
tyrniä maun mukaan
2 dl kermaa
250 g tuorejuustoa (maustamaton)
½ - 1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
5 liivatetta
3 rkl viskiä

Murskaa keksit ja sulata voi. Kaada sula voi keksien joukkoon ja painele massa kakkuvuuan pohjalle, laita pohja jääkaappiin täytteen teon ajaksi. Laita liivatteet likoomaan kylmään veteen. Soseuta marjat, itse vielä paseerasin ne siivilän läpi. Vatkaa sokerit, marjasose ja tuorejuusto sekaisin. Vatkaa muutama minuutti. Vatkaa kerma vaahdoksi. Laita viski kattilaan ja liota liivatteet siihen hieman lämmittäen viskiä (samalla haihtuu alkoholi pois). lisää liivateviski tuorejuuston joukkoon ja sekoita ja lisää kerma seokseen viimeisenä. Kaada seos vuokaan ja tasoita pinta. Anna jäähtyä min. 4 tuntia mielellään yön yli. Päälle suklaaverkkoa niin hyvä tulee! Tietenkin voisi peittää pinnan marjoilla ja laittaa hyytelön päälle mutta nyt mentiin näillä!




lauantai 3. marraskuuta 2012

Itävaltalaista viskiä


Olen aina ollut niitä viskimiehiä jotka eivät välitä viskin alkuperästä saati onko se single malttia vai blendet viskiä, eikä kyllä tuolla raaka-aineellakaan ole väliä jos se nyt sattuu maistumaan hyvältä niin se on silloin hyvää viskiä! Nyt kun pääsi käymään Itävallassa ja juuri sopivasti oli tutkinut viskikirjaa ja löytänyt sieltä ko. maan viskit vieläpä ruis sellaista niin olihan se ostettava.

Mukaan tarttui Waldviertlerin tislaamon Special Pure Rye Malt "Nougat" ja Rye Whisky J.H. joista ensimmäinen on 100% ruisviskiä ja jälkimmäinen on 60% ruista ja 40% ohraa. Toinen pullo päätyi tulijaisiksi ja itselle jäi tuo 100% ruisviski.

Rye Malt "Nougat":

Tuoksu: Konjakkimainen, puu, karamelli
Väri: Kirkkaan kultainen, hiukan tummempi kuin "pikkuveljensä"
Maku: Ruis, konjakkimainen aromi, mieto jälkimaku

Rye Whisky J.H.:

Tuoksu: Puu, leipä, lakritsi
Väri: kirkkaan kellertävä
Maku: Leipämäinen, enemmän viskimäinen kuin "isoveli" vahvahko jälkimaku

Vasemmalla Rye Whisky J.H. ja oikealla Rye Malt "Nougat"

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Gauloise Brune


Sain työpaikan pulloarvonnassa valita kolmesta pullosta ja käteen tarttui tämä tuote, tarjolla olisi ollut punkkua ja kossua. Luulen että ainakin omia makunystyröitä varten tämä oli oikea valinta.



Vaahto: Runsas, pitkäkestoinen
Väri: Meripihkanruskea, tumma
Tuoksu: Kukkainen, voimakas, parfyymimäistä tuoksua
Maku: Suun täyttävä ensikokemus, imelä, mallas, hedelmäinen, alkoholi, jälkimakuna mukavan pieni katkeruus












Ihan tutustumisen arvoinen olut joka ainakin allekirjoittaneen suussa parani mitä enenmmän sitä maisteli. Ei ehkä nouse ihan kärki kymmenikköön mutta sapuskan varsinkin riistan kanssa tämä varmasti toimisi loistavasti.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Viiniä Wienissä


Ja monta pitkää kylmää Lybekissä, nyt on siis tämäkin käynyt toteen kesällä pitkät ja nyt pääsi tuon viinilasin tai siis tuopin äärelle Wieniin. Mikäs oli herkutellessa kun ruoka ja juoma on hyvää ja kohtuu hintaista. Kyseessä oli työmatka joka osui mukavasti perjantaille eli pakkohan siihen oli yhdistää sitten viikonloppukin ettei ihan pääse herkuttelu menemään sivu suun.

Ensimmäinen paikka oli nimeltään Plachutta, jossa listalta alkuun tuli otettua hanhenmaksaa, pääruuaksi vasikanpäätä ja jälkkäriksi suklaakakkua.


Tämähän oli niin täyteläistä että puolet olisi riittänyt. Maku aivan loistava!




















Yksinkertaista mutta hyvää, yllätys oli että osa paloista oli jonkinnäköistä "päähyytelöä"












Suklaakakkua!













Niin tuon päähyytelön kylkeen tuli vielä perunasipulipaistosta. Kaveri pöydän toisella puolella otti annoksen nimeltä Tafelspiz, joka on myös loistava kokeiltava!


Hyvin haudutettuna pinaattipyreen kanssa.












Seuraavana päivänä palaverien jälkeen päädyimme syömään Stadpark Bräu:n nimiseen ravintolaan ja tässä tapauksessa valitan kuvien huonoa laatua sillä mukana oli pelkkä kännykkä. Alkuun kurpitsakeittoa ja pääruuaksi wiener schnitzel.



Erittäin maukas ja kermainen keitto.

















Pikku pihvi ja maistuva perunasalaatti.










Tämän jälkeen vuorossa olikin sitten jääkiekkoa josta ei sen enempää kuin että hienoa kun saa olutta juoda katsomossa! ja tietenkin pitää pieni yöpala hakea kun sitä kerran on niin auliisti tarjolla, sekin oluen kera tietenkin.



Curry wurst ja vieressä joku hieman lihaisampi makkara!











Niin valkeni la aamu ja päivä myös Wienissä ja nälkähän sitä tulee kun kiertelee ja kaartelee pitkin kaupunkia ja istuskelee turistibussissa. Alkunälkää poistamaan oli sen pakollinen Sacher kakkupala ja ainut paikka missä tämän neitseellisen maistamisen voi tehdä on Cafe Sacher, jossa historiankirjojen mukaan on se ensimmäinen kakku leivottu. Harvoin on kahvilassa ollut saattaja narikalle ja pöytään mutta kyllä nyt oli niin betre folkke! fiilis ettei missään.



Siinä se on koko komeudessaan.













Kakkuja myydään aivan nurkan takana kahvilasta ja ne on pakattu niin että voit kulettaa ne helposti ruumaan menevissä matkatavaroissa.

Työkaverin vihjeen mukaan syömään menimme ravintola Figmülleriin ja nyt varma vinkki varatkaa pöytä mielellään jo 2 päivää etukäteen! jonoa on ovella koko ajan 3-5 metriä ja mekin meinasimme jäädä ilman pöytää kun menimme edellisenä päivänä pöytää varaamaan. Tämä on mielestäni se pakollinen ravintola missä PITÄÄ käydä, parhaat schnitzelit ja isoimmat mitä olen koskaan nähnyt ja syönyt. Aluksi järkytys oli suuri kun tuli tietoon ettei ravintolasta saa olutta! tämä johtuu perinteistä sillä aikoinaa Itävallassa ei olutta ollut ainakaan sapuskan kanssa vaan silloin juotiin viinejä ja tämä ravintola pitää tästä perinteestä kiinni. No pettymys vaihtui iloksi kun sain tilaamani valkoviinin pienessä tuopissa...tämähän on loistavaa!



Siinä se on pitsan kokoinen nitseli ja tuoppi valkoviiniä.










Seuraavaksi on mainittava kaikille viskistä tykkäävien taivas tai ainakin minulle se oli sitä. Kauppa nimeltä Theehandling Scoenbichler josta allekirjoittaneella meinasi mennä pää ihan sekaisen kun oli sortimenttia jos jonkinlaista. Vihjeenä myös kaikille teen, liköörien sekä viinien ystäville että tässä on kauppa missä kannattaa käydä!



Ei ekasta vilkaisusta olisi arvannut mitä sisältä löytyy!










 

Esimakua kuitenkin oli näyteikkunasta.

















Niin se kääntyi lauantai-ilta yöksi ja oli jälleen sen pakollisen "iltapalan" aika onneksi tässä maassa kuten monessa muussakin paitsi Suomessa on tajuttu kysynnän ja tarjonnan laki sekä osattu olla nussimatta pilkkua sen alkoholilain kanssa.



Siinä se on kanadöner ja olut, ei se Suomipoika muuta iltapalaksi tarvitse!











Sunnuntai menikin aikaa kuluttaessa ennen lennon lähtöä, tosin yksi matkakumppaneista ei ollut syönyt aamiaista (tämä ei siis johtunut rapulasta, vaan aikataulusta) ja niin päätimme mennä ravitsevalle aamupalalle KFC:en, en ollut ennen käynyt ja eipä tarvitse käydä toistamiseen ei sinänsä mitään vikaa ollut kaikkihan mikä friteerataan on hyvää mutta ei ollut mäkkäriä kummempaa!



Siinä ne on friteeratut kanankoivet ja ranut. Rasvaista ja varmasti niin epäterveellistä!







Vielä oli viimeisen kahvihetken vuoro ennen lentoa ja nyt pääsi käymään Starbucksissa jossa tulo otettua white mocca ja ylläri sinänsä suklaakakku ja nyt oli kyllä niin suklainen läjäys että oli pakko antaa osa kakusta muiden syötäväksi!



Valtava kuppi ja imelin kaakku missään!










Lopputulemana uudestaan pitää Wieniin mennä ja yksinäinen viskisieppo kiittää matkaseuralaisia kaikesta näkemästään ja kokemastaan, moni paikka olisi varmaan jäänyt käymättä ilman teitä mutta niistä paikoista kerron enemmän aikanaan täällä.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Panimoravintola Plevna


Kiitos rakkaan työnantajan pääsin reisulle Tampesteriin ja vaikka ko. kaupungissa on tullut käytyä useamminkin en ole koskaan yrityksistä huolimatta päässyt Plevnaan asti. Nyt viikolla ei ravintolassa ollut tunkua mutta harmikseni Oktoberfestit estivät minua saamasta sitä olutta mitä oisin halunnut mutta tilalle löytyi onneksi Severin extra i.p.a, niin olisin halunnut Smörre ruis i.p.a:n mutta sitä ei ko. festareiden takia ollut hanassa.

Miljöö oli ensikokemukselta erittäin onnistunut ja tarjoilijoiden asuista lähtien kalusteisiin oli panostettu ja saatu se eurooppalainen tunnelma jota niin monesti olen Suomessa kaivannut. Niin asiaan eli siihen ruokaan toisaalta harmittaa kun en lukenut erillistä Oktoberlistaa jossa olisi ollut napostelulautanen mutta oma vika ja tyhmyydestä sakotetaan. Nyt lautasele pläjähti Ryytitarhurin juustomakkaroita, jonka lisukkeena oli punakaalia ja röstiperunoita. Makkaroiden pientä kuivuutta ja nahistumista lukuun ottamatta yksi parhaista annoksista mitä on tästä leipälävestä mahan syövereihin uponnut ja olut tuki annosta loistavasti vaikka tilasin sen ennen kui edes tiesin mitä söisin!


Yhden miehen viskibaari kiittää Plevnan henkilökuntaa hyvästä palvelusta ja ruuasta!

maanantai 17. syyskuuta 2012

Tuparit


Niin olihan se remontti-, siivous- ja muuttoporukalle järjestettävä tuparit kiitokseksi avusta. Vaikka muutettava tavaran määrä ei sinänsä päätä huimannut eikä muutossa kauaa mennyt on mielestäni vähintäänkin kohtuullista kiittää kaikkia jotka apuna olivat ja mikäs se parempi tapa onkaan kun laittaa grilli tulille, sauna päälle ja tarjota vieraille hyvää ruokaa ja juomaa.

Halusin kuitenkin tehdä asiat yksinkertaiseksi että jäisi aikaa myös istuskella vieraiden seurassa ja siksipä päädyin varsin helppoon mutta maukkaaseen kokonaisuuteen (tämä maukas siis kuultu vieraiden suusta).

Illan menu oli Cajunmaustettuja possunpihvejä, Provencenyrtteillä maustettua kananrintafileettä, lajitelma makkaroita ja salaattia. Jälkiruuaksi tuli siirapilla, vaniljasokerilla ja viskillä maustettuja uunihedelmiä ja vaniljajäätelöä.




Possua, kanaa ja lajitelma erillaisia makkaroita.














Fetasalaatti ajoi aterian terveellisempää osuutta.
















Eikä ollut jälkkärissäkään valittamista.







Lihat ja makkarat valmistuivat varsin nopeasti grillissä ja niitä syötäessä säädin grillin liekit pienelle ja laitoin uunihedelmät grilliin ja luukku kiinni, siellä ne saivat muhia sen aikaa kun talkooväki ahtasi itseensä lihanpaloja. Hyvää oli ja sai itsekkin keskittyä syömiseen ja seurusteluun. Hedelminä toimi banaanit, persikat ja päärynät mutta tuonnehan voi laittaa käytännössä ihan mitä hedelmiä haluaa.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Savuhovin Kestiolut


Savuhovi tämä paremmin lihan ja makkran tuottajana tunnettu firma on siis tehnyt uuden aluevaltauksen ja siirtynyt myös nestemäiseen tuotteeseen. Pullo lupaa keskaria vaativammalle väelle, jota tosin epäilin vahvasti mutta väärässä olin tälläkin kertaa. Kestiolut on varsin kelpo keskari joka todellakin maistuu paremmalta kuin keskiverto lager ja on varmasti ruokapöydässä makkaroiden/lihojen seurassa varsin varteenotettava vaihtoehto.


Vaahto: Olematon
Väri: Vaalea, kullankeltainen
Maku: Maanläheinen, humaloitu, lakritsi, hennon kitkerä
Tuoksu: Humala, vilja sekä hento humala














Kyllä tätä voi suositella pöytään laitettavaksi lihan, makkaran yms. muun oikeaa raaka-ainetta sisältävän mahantäytteen seuraksi, ostan toistekkin.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Wiskipossua


Nyt kun on se grilli niin kaikkihan siellä pitää laittaa, no ei nyt ihan mutta melkein. Sattui kaupassa kätösiin maustamaton possunsisukka ja siitä piti loihtia jotain apetta kun ei lomalla tuo työnantajakaan ruoki. Eipä tarvinnut pitkään pähkäillä kun setti oli valmis, viskissä marinoitua possua siis ja siihen lisäkkeeksi kasviksia.

Eli kalvot pois putesta ja pintaan suola pippuria sekä Nomun provencenyrttiä. Possu pussiin ja sekaan tilkka öljyä, 3 valkosipulin kynttä ja n. 0.5 dl savuviskiä.


Siinä ne ovat melkein parhaat kaverukset.




















Possu sai uinua marinaadissa yön yli jääkaapissa. Seuraavana päivänä hyvissä ajoin sieltä ulos ja pieni kuivaus ennen grillille laittoa. Possun lämmetessä oli kasvisten vuoro, folioon eksyi porkkanaa, lanttua, kyssäkaalia, naurista, sipulia ja palsternakkaa. Mausteeksi rehut saivat suolaa, pippuria, rosmariinia sekä tuorejuustoa ja auraa ihan niin kuin kastikkeeksi.
Valmistushan on helpoa kuin mikä grilli tulille samalla kasvikset sinne jo lämpenemään. Kuivaa possu ja odottele että grilli on kuuma, tämän jälkeen possu ritilälle ja otetaan pintaan hyvä väri. Possun voi grillata kypsäksi suoraan ritilällä mutta itse kääräisin sen folioon. Lämpötila grillistä sopivaksi ja ei kun odottelemaan, joutessaan voi itseään kiduttaa vaikka Matin ja Tepon kuolemattomilla, sillä lopputulos on niin hyvää ettei maaliset murheet paina.


Jahas siinähän se tuubi onkin!










 

Hyvä oli annos!














Jonkinlaisen kastikkeen tuohon olisi voinut väsätä sillä pakko myöntää että foliosta ja kasvisten juustoista huolimatta annos oli hiukan kuivakkaa, mutta mukavasti oli nasu ottanut savun ja viskin itseensä.

maanantai 20. elokuuta 2012

Jauhelihapihvettä ja kasviksia


Otsikkohan ei anna kunniaa asialle kaikkihan nyt pienet jauhepihvit osaa vääntää ja siihen lisukkeen mutta olen niin innoissani uudesta grillistä, tai uudesta, ensimmäisestä sellaisesta mitä omistan etten malta olla kirjoittamatta. Nyt kun on se takapiha ja terassi sekä se rilli niin ei paljoa ole hella sisällä huutanut. Perusmättöähän tämä on mutta hyvää sellaista.



Kyllä siinä on yhden miehen satsi grillillä, tosin useammaksi päiväksi. (kahdeksi päiväksi)













Varsin herkullista oli ja kasviksetkin onnistuivat vallan mainiosti.















Niin jauhelihataikinaan käytin nautasikaa, sipulia, kanamunia, kermaa, yrttejä ja perinteiset suolat, pippurit, paprikat yms. perusmausteet jokainen maustakoot omalla tavallaan. Kasiviksiin töppäsin paketillisen tuorejuustoa, kermaa ja yrttejä. 
Tiedän että suurin osa hirttää minut kun siteeraan Mambaa mutta: vielä on kesää jäljellä ja grilli käy kuumana luultavasti vielä talvellakin.

tiistai 7. elokuuta 2012

Sapuskata euroopan turneelta



Valitettavasti on ollut aika hiljaista viime aikoina tämän kirjoittamisen kanssa, on ollut reissua, remonttia ja muuttoa. Mutta tuli käytyä heittämässä pieni lenkki niinkin tutulla mantereella kuin eurooppa tarkemmin ottaen Saksa, Ranska, Luxemburg ja Belgia matkasta enenmmän tarinaa täällä, kunhan ehdin kirjoittamaan.
Reissuunhan lähdettiin Finnlinesin lautalla Rostockiin laivalla ei paljoa virikkeitä ole, paitsi syöminen ja on sanottava että harvoin niin kattavassa noutopöydässä ollut kuin nyt. Vinkkinä sanottakoot että itse koen ateriapaketin oston turhaksi, sitä vaan ei jaksa syödä niin paljoa joten mekin ostimme laivalta vain aamupalan ja päivällisen.


Aamupalan 1. kattaus














2. ja...











 

kolmas!


















Kyllä noilla jaksoi hyvin iltaan asti varsinkin kun välillä kävi täyttämässä vatsaa oluella! Päivällinen alkoi 18:30 ja eipä ole moitiitavaa senkään antimissa!


Alkupalapöydästä...















 

...salaattipöytään.














Kalapöydästä...

 

...lautasmalliin.













Lämpimät lisukkeet.









 

Pääruokapöydän antimia.












Jälleen lautasmalli.











 

Jälkiruokaakin oli tarjolla.











Jälleen lautasmallia.













Niin tätä sapuskan ilotulitusta tuli nautittia melkein 3 päivän ajan sillä matka kestää reilu 30 tuntia suuntaansa. Mutta voisi sitä kait huonomminkin aikaa viettää ja toisaalta koskaan ei mene aika hukkaan hyvässä ruokapöydässä! Alla vielä muutama kuva paluumatkan antimista.










































































 












Pääasiallinen tarkoitus tällä matkalla oli käydä morjastamassa kaveriani Stefania, joka asuu Waldkirchissä, sieltä ei paljoa ole ruokaan liittyviä kuvia sillä en kehdannut kuvata isäntäväen meille vaivalla valmistamaa peuranpotkaa kaikkine maittavine lisukkeineen mutta alla kuvia mitä matkanvarrella osui käteen tai tarkemmin ottaen suuhun.


Frankfurtissa snitsel.














Uskokaa tai älkää tai uskottavahan teidän on kun on kuviakin todisteena mutta minä maalaistollo se harrastin oikein korkeakulttuuriakin matkan aikana. Sillä tuli käytyä oikein viininmaistelutilaisuudessa. Joku saattaa muistaa elämysmessut Jyväskylässä ja siellähän sai maistella viinejä, hiukan on eri systeemi ulkomailla. 1) osata lasi (6€) 2) kävele halliin ja sinulla on yli 200 viiniä maisteltavana ja raha ei vaihda omistajaa missään vaiheessa tuon 6 eskon jälkeen!

























































Huikopalaa oli myös tarjolla nämä kolme pikkuateriaa taisi maksaa 8€ joten ei hinnalla pilattu sekään.



Pakollinen currybradwursti.












Jälleen voisi muutama Suomalainen konditoria ottaa mallia leivoksen koosta ja hinnasta (2€)






 

Maalaismuseon antimia









Jälleen kakkua!








 

Freiburgin panimoravintola.












ja se olut!















 

Kauppahallissa otettiin "pikku" huikopala!









Nyt ollaankin jo Ranskan puolella ja lautasella kanapoikaa!















 

Kölnissä possua kolmella tapaa!











Rullessa lihavarrasta.











 

Lübeckissä monta pitkää ja possun potkaa!















Reissu oli kaikenkaikkiaan erittäin onnistunut mitään haavereita ei sattunut ja ruoka oli hyvää ja halpaa samoin olut! Matkakumppanini tosin sairasti yhden päivän pientä ripulia mutta itse säästyin kaikenmoisilta vatsanväänteiltä ja muilta. Todettava on että matkailu avartaa ja kyllä se ruoho tai ruoka on välillä vihreämpää siellä aidan toisella puolella.