tiistai 16. lokakuuta 2012

Viiniä Wienissä


Ja monta pitkää kylmää Lybekissä, nyt on siis tämäkin käynyt toteen kesällä pitkät ja nyt pääsi tuon viinilasin tai siis tuopin äärelle Wieniin. Mikäs oli herkutellessa kun ruoka ja juoma on hyvää ja kohtuu hintaista. Kyseessä oli työmatka joka osui mukavasti perjantaille eli pakkohan siihen oli yhdistää sitten viikonloppukin ettei ihan pääse herkuttelu menemään sivu suun.

Ensimmäinen paikka oli nimeltään Plachutta, jossa listalta alkuun tuli otettua hanhenmaksaa, pääruuaksi vasikanpäätä ja jälkkäriksi suklaakakkua.


Tämähän oli niin täyteläistä että puolet olisi riittänyt. Maku aivan loistava!




















Yksinkertaista mutta hyvää, yllätys oli että osa paloista oli jonkinnäköistä "päähyytelöä"












Suklaakakkua!













Niin tuon päähyytelön kylkeen tuli vielä perunasipulipaistosta. Kaveri pöydän toisella puolella otti annoksen nimeltä Tafelspiz, joka on myös loistava kokeiltava!


Hyvin haudutettuna pinaattipyreen kanssa.












Seuraavana päivänä palaverien jälkeen päädyimme syömään Stadpark Bräu:n nimiseen ravintolaan ja tässä tapauksessa valitan kuvien huonoa laatua sillä mukana oli pelkkä kännykkä. Alkuun kurpitsakeittoa ja pääruuaksi wiener schnitzel.



Erittäin maukas ja kermainen keitto.

















Pikku pihvi ja maistuva perunasalaatti.










Tämän jälkeen vuorossa olikin sitten jääkiekkoa josta ei sen enempää kuin että hienoa kun saa olutta juoda katsomossa! ja tietenkin pitää pieni yöpala hakea kun sitä kerran on niin auliisti tarjolla, sekin oluen kera tietenkin.



Curry wurst ja vieressä joku hieman lihaisampi makkara!











Niin valkeni la aamu ja päivä myös Wienissä ja nälkähän sitä tulee kun kiertelee ja kaartelee pitkin kaupunkia ja istuskelee turistibussissa. Alkunälkää poistamaan oli sen pakollinen Sacher kakkupala ja ainut paikka missä tämän neitseellisen maistamisen voi tehdä on Cafe Sacher, jossa historiankirjojen mukaan on se ensimmäinen kakku leivottu. Harvoin on kahvilassa ollut saattaja narikalle ja pöytään mutta kyllä nyt oli niin betre folkke! fiilis ettei missään.



Siinä se on koko komeudessaan.













Kakkuja myydään aivan nurkan takana kahvilasta ja ne on pakattu niin että voit kulettaa ne helposti ruumaan menevissä matkatavaroissa.

Työkaverin vihjeen mukaan syömään menimme ravintola Figmülleriin ja nyt varma vinkki varatkaa pöytä mielellään jo 2 päivää etukäteen! jonoa on ovella koko ajan 3-5 metriä ja mekin meinasimme jäädä ilman pöytää kun menimme edellisenä päivänä pöytää varaamaan. Tämä on mielestäni se pakollinen ravintola missä PITÄÄ käydä, parhaat schnitzelit ja isoimmat mitä olen koskaan nähnyt ja syönyt. Aluksi järkytys oli suuri kun tuli tietoon ettei ravintolasta saa olutta! tämä johtuu perinteistä sillä aikoinaa Itävallassa ei olutta ollut ainakaan sapuskan kanssa vaan silloin juotiin viinejä ja tämä ravintola pitää tästä perinteestä kiinni. No pettymys vaihtui iloksi kun sain tilaamani valkoviinin pienessä tuopissa...tämähän on loistavaa!



Siinä se on pitsan kokoinen nitseli ja tuoppi valkoviiniä.










Seuraavaksi on mainittava kaikille viskistä tykkäävien taivas tai ainakin minulle se oli sitä. Kauppa nimeltä Theehandling Scoenbichler josta allekirjoittaneella meinasi mennä pää ihan sekaisen kun oli sortimenttia jos jonkinlaista. Vihjeenä myös kaikille teen, liköörien sekä viinien ystäville että tässä on kauppa missä kannattaa käydä!



Ei ekasta vilkaisusta olisi arvannut mitä sisältä löytyy!










 

Esimakua kuitenkin oli näyteikkunasta.

















Niin se kääntyi lauantai-ilta yöksi ja oli jälleen sen pakollisen "iltapalan" aika onneksi tässä maassa kuten monessa muussakin paitsi Suomessa on tajuttu kysynnän ja tarjonnan laki sekä osattu olla nussimatta pilkkua sen alkoholilain kanssa.



Siinä se on kanadöner ja olut, ei se Suomipoika muuta iltapalaksi tarvitse!











Sunnuntai menikin aikaa kuluttaessa ennen lennon lähtöä, tosin yksi matkakumppaneista ei ollut syönyt aamiaista (tämä ei siis johtunut rapulasta, vaan aikataulusta) ja niin päätimme mennä ravitsevalle aamupalalle KFC:en, en ollut ennen käynyt ja eipä tarvitse käydä toistamiseen ei sinänsä mitään vikaa ollut kaikkihan mikä friteerataan on hyvää mutta ei ollut mäkkäriä kummempaa!



Siinä ne on friteeratut kanankoivet ja ranut. Rasvaista ja varmasti niin epäterveellistä!







Vielä oli viimeisen kahvihetken vuoro ennen lentoa ja nyt pääsi käymään Starbucksissa jossa tulo otettua white mocca ja ylläri sinänsä suklaakakku ja nyt oli kyllä niin suklainen läjäys että oli pakko antaa osa kakusta muiden syötäväksi!



Valtava kuppi ja imelin kaakku missään!










Lopputulemana uudestaan pitää Wieniin mennä ja yksinäinen viskisieppo kiittää matkaseuralaisia kaikesta näkemästään ja kokemastaan, moni paikka olisi varmaan jäänyt käymättä ilman teitä mutta niistä paikoista kerron enemmän aikanaan täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti