maanantai 10. heinäkuuta 2017

Cafe Grillius


Cafe Grillius! vaihtoehto Hirvaskankaan ABC:lle ja vieläpä hyvä sellainen! Joo ei saa elintarvikkeita eikä koriste-esineitä mutta varmasti parempaa grilliruokaa!! Pitää myöntää että monesti olen tästä ohi ajanut mutta en kertaakaan käynyt, nyt pikku mopoajelun lomassa tähän tankkaamaan ja ottamaan pientä huikopalaa....tosin tuosta voi ottaa sanan "pieni" pois! Otin Grillius lautasen johon tuli täyslihapihvi, balkanmakkara ja muna sekä tietenkin ranut, salaatit ja mausteet.


Olihan muuten annos! osa ranuista jäi väkisinkin syömättä! Ihan tajuttoman hyvää, en muista milloin oisin saanut näin hyvän grillilautasen ja suuri plussa ranskalaisista, ei mitään lötköjä tikkuja vaan rapeita päältä ja sisältä pehmosia! Ehdottomasti uusintakäynnin paikka ja silloin pitääkin maistaa omistajan mainostamaa itse tehtyä lihapiirakkaa! Hintaa annokselle maidon kanssa 9.8€. Ostakaa ne koriste-esineet vaikka sitten sieltä ABC:ltä mutta tähän tankkaamaan ja syömään!

Lidl:n Urho Roileri


Olen aina vähän naureskellut näille broileri- ja kasvismakkaroille mutta sitten tajusin että eipäs mennä arvostelemaan ennen kuin on maistettu! No joo joskus vuosia sitten olen soijanakkia maistanut ja siitä oli kyllä nautinto kaukana mutta maalima kehittyy ja ennen kuin lyttään ne maanrakoon annnetaan mahdollisuus ja nyt sen mahdollisuuden sai Lidl:n Urho Roileri makkara ja kyllä se kasvismakkarakin tulee vielä.


Pelasin kuitenkin varulta varman päälle ja grillasin myös pätkän Italian rebeliä, joka on kyllä ollut tän kesän suosikki. Niin se on toi tummempi kaveri tuossa lautasella!


Massa on todella tiivis, jopa hieman "kumimainen". Maistuu kuitenkin kohtuu normaalilta grillimakkaralta siis sellaiselta perusjauhomakkaralta. Tietty suolaisuuden ja rasvaisuuden puute tekee tästä kuivahkon ja eron tohon normi makkaraan. Silti hyvänmakuinen, positiivinen yllätys ja täysin varteenotettava vaihtoehto, varsinkin niille jotka eivät muuten makkarasta välitä! Eli ennakkoluuloni osoittautui jälleen kerran vääräksi!

torstai 6. heinäkuuta 2017

Rypäs pienpanimo-oluita


En ole pitkään aikaan arvostellut oluita ja ihan tietystä syystä, sillä en omasta mielestäni ole niin ammattilainen kuin monet muut mutta toisaalta kuka on sanomaan että maistaa väärin? Nyt tuleekin sitten heti kerralla neljä pienpanimotuotetta joista kolme on Suomesta ja yksi Virosta.
Otetaan ensimmäisenä Mallaskuun panimon Panda Pils, joka on tehty Ähtärin eläintarhaan tulevien pandojen kunniaksi, kiitos tästä tuotteesta kuuluu Ähtärin entiselle paronille, joka ystävällisesti toimitti tuotteen työpöydälle!


Vaahtoaa kohtalaisesti, väriltään kirkkaan keltainen ja tuoksussa on hiivaa, taikinamaisuutta ja raskin tuoksua. Maku on hieman kitkerä, pliisu ja jälkimaussa heikohkoa humalamaisuutta sekä happamuutta. Valitettavasti pitää todeta ettei mikään kovin kelpo olut vaikka hyvän asian puolesta pantukin!
Seuraavaksi otetaan sarjan ainut ulkomaanvahvistus, Virolaisen Koch  panimon Porter, joka oli erikoiserä Alkossa joulunajalle, en tosin tiedä onko saatavilla edelleen.



Runsas ja saippuavaahtomainen vaahto, tuoksussa hieman käynyt vivahde seka happamuutta että banaanimaisuutta. Väriltään mustanpuhuva kaveri.  Maku on varsin paahteinen, jopa vähän palanut, kahviakin löytyy mutta perusmaultaan hapan. En hirveästi tykännyt vaikka tummien oluiden ystävä olenkin, korkea prosenttiluku maistuu hieman läpi.
Kolmannneksi tulee Kanavan panimon Uitto Pale Ale.



Vaahtoaa todella runsaasti, ei saa koko pulloa kaadettua kerralla lasiin. Väriltään onko tuo nyt samean oranssinen. Tuoksusta oli todella vaikea saada kiinni, aluksi tuntui ettei tämä tuoksu miltään mutta aikansa lasia pyöritellessä ja makustellessa alkoi nenään hakeutumaan hento maltaisuus sekä tietynlaista mausteisuutta mutta hyvin heikosti. Maku alkaa hieman kitkerähkönä ja mausteisena mutta "tasoittuu" kun suu tottuu. Hyvä hieman maistuvampi "perus"olut ns. bulkkioluiden tilalle jos ei tykkää vahvasti humaloiduista/maustetuista oluista.
Joukon viimeisenä mutta ei vähäisimpänä niin ikään Kanavan panimon Pyry Schwarz.



Väriltään mustanpuhuva olut Vaahtoaa kohtalaisesti, jättäen pehmeän vaahtokukan. Tuoksussa löytyy heti kaakao ja suklaa sekä annos ruisleipää. Maku on paahteinen niin ikään suklainen, maltainen ja tiettyä leipämäisyyttä löytyy myös, johtunee oluessa käytetystä rukiista. Oikein maistuva ja hyvä olut. Tätä voisi kokeilla aurajuuston tai suklaan kanssa ja miksipä tämä ei menisi joulupöydässä kinkun ja laatikoiden lisukkeenakin!
 

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Lomareissun apetta


Kun matkustaa niin tuleehan siinä nälkäkin jossain vaiheessa ja mikäs se on lomalla mukavampaa kuin istua valmiiseen pöytään ja odottaa että ruoka tuodaan nenän eteen! Lomareissusta yleisemmin voipi lukea Timonin reissuista! Ensimmäinen ruokapaikka oli Savonlinnassa Perlina Di Castello aivan sataman tuntumassa! Täällä tuli otettua Pollo Della Casa, parmankinkkuun käärittyä broileria, basilikaa ja mozzarellajuustoa, paahdettua ciabattaa, balsamicosipuleita, salaattia ja yrttiöljyä ja lasiin tuli Mustan Virran panimon St. Olaf Pale Ale.


Olihan muuten herkullinen annos ja vaikka ns. perus lisukeperunat puuttuikin, ei niitä tuohon kyllä olisi edes kaivannut! Palvelua oli tasokasta ja ystävällistä. Hintaa annoksella on 24.9€ + olut, jonka hintaa en muista.
Harvoin mainitsen aamupaloja mutta Lappeenrannan leirintäalueelta meidät neuvottiin aamupalalle Kesämäen Leipomoon ja avot olihan aamupala! Valitettavasti ei ole kuvia mutta kyseessä siis perus aamiainen leivät, juustot, leikkeleet, mehut yms. mitä nyt normisti on tarjolla mutta kaikki leivät, lihapiirakat yms. leipomotuotteet tuoreina, lähes uunilämpöisinä ja siihen vielä yhdistettynä leipomon tuoksu niin huh huh! Niin tämä kaikki maksoi vain 6.3€ per lärvi!
Lappeenrannan jälkeen suunta olikin kohti Porvoota ja vanhaa kaupunkia ja eihän siellä voinut olla käymättä kahvilassa! Tee ja Kahvihuone Helmi tarjosi mahtavan porkkanakakun ja Hommanässin mehut!


Itse ruokailu oli Haikon Kartanossa, jossa emme syöneet kartanon puolella vaan kylpylän yhteydessä sijaitsevassa Spa Bistrossa. Lautaselle tuli naudan grillipihvi ja lasiin Malgårdin Belge.


Maittava annos tämäkin vaikka ei vetänyt Savonlinnan annokselle vertoja. Lisukkeena pataattiranut ja plussaa pihvin juureksista, lanttu, porkkana ja punajuuret erittäin hyviä! Hintaa annoksella oluineen oli 30.9€.
Viimeinen mutta ei vähäisin etappi oli siis Hanko ja täällä tuli mentyä makasiineille syömään Classic Pizza Hankoon. Listalta valikoitui pizza nimeltä Hangover, jossa oli tulista salsakastiketta, mozzarellaa, salamia, pekonia, maustekurkkuja ja jalapenoja. Juomaksi Laitilan Kukko Pils.


Olihan muuten lätyllä kokoa! ja myös makua! varmaan jo toistan itseäni mutta tässä oli yksi elämäni parhaista pitsoista. Pitsan pohja oli kuin pitsiä, ei niin ohutta ole ollut vielä missään! Hintaa aterialle 21.4€ ja oli kyllä koko rahan arvoista! Siinäpä nuo reissun emmeet, paluuumatkalla ei jaksanut enää hienostella 😉 ja ruokailu tapahtui ihan Shellin baarissa Tampereen kupeessa!