sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Viikinkiravintola Harald Tampere

Tampesteri tämä suomirokin pyhättö ja muutenkin varsin miellyttävä kaupunki näin käymisen kannalta! Tällä kertaa retki kohdistui teatteriin ja musikaaliin Vuonna 85 Remix. Tätä musikaalia voin suositella lämpimästi kaikille.
Mutta pitäähän sen matkaajan syödäkkin että jaksaa kuunnella, katsella ja hillitysti jamitella. Kohteeksi valikoitui Viikinkiravintola Harald ja nyt voin jo kehaista että olipa yksi maukkaimmista kokemuksista mitä hetkeen olen suuhuni laittanut. Alkuruoka jätettiin välliin sillä teatteriin piti ehtiä ja tarjoilija kertoi ystävällisesti että nyt saattaa ruuan saaminen hiukan kestää, tässä kaikki oli kyllä odotuksen arvoista.
Listalta oli todella vaikea valita kun olisi tehnyt mieli maistaa kaikkea, lautaselle tai siis lankulle lopulta valikoitui härkää ja possua Edver Suurisuun tapaan ja kyllähän Suurisuu taisi tietään miten vatsa ja makuhermot tyydytetään.


Lankulle oli grillattu härän sekä porsaan ulkofileetä (yht. 300 g), juureksia, homejuustolla rikastettua kirnuvoita, Voima-olutkastia ja karviaishilloketta sekä ryytimaan raikasta salaattia. Annokseen olisi kuulunut hiilosperunat mutta ne vaihdoin juureksiin. Kylläpä oli kaikki makunystyrät jälleen tulessa kun tätä annosta pisteli poskeensa, mukavasti sopii makea hilloke suolaisen lihan kanssa, suosittelen kokeilemaan. Kyytipojaksi vielä tuopillinen tummaa kukkoa niin mitä poika muuta tarvitsee....
Jälkkäri oli pakko saada kun vielä jäi pikku sopukka tästä pesupallosta täyttämättä, nyt kippoon pistettiin Haraldin tervainen, tarkemmin kuvailtuna tervattua jäätelöä, vierellään suklaalla kesytettyä tervakastia, vadelmista ja omenoista keitettyä hilloketta sekä paahdettuja manteleita.


Eipä voi moittia tätäkään, jos vain tykkää vahvasta tervan mausta niin kyllä tämä kannattaa kumota vaikka vatsa olisikin jo muka täynä! Rahalle tässä paikassa saa minusta vastiketta ihan kerrakseen, jo tunnelman, miljöön yms rekvisiitan kanssa ja siihen kun vielä lisätään se tärkein tekijä eli ruoka, joka esillelaitosta lähtien on ollut priimaan niin kyllähän lompakon nyörejä aukoo ihan mielellään.
Valitan tässä tapauksessa kuvien huonoa laatua mutta Nokia kun valmiistaa puhelimia ei kameroita. Niin ja mitä tästä tietenkin opimme? Kanna sitä kameraa aina mukana!

Kallioplanetaario

Niin rakas työnantjani vei tiimimme syömään ja katsomaan esitystä mustista aukoista Kallioplanetaarioon. Paikassa olen aina halunnut käydä ja nyt varsinkin kun tarjolla on ilmainen esitys ja ruokaa niin eihän siitä voi kieltäytyä. Oli kuullut paljon hyvää planetaarion sapuskoista joten odotukset olivat korkealla.
Täytyy todeta että ruokailemaan kyseiseen paikkaan ei kannata mennä tai ainakaan tämän kokemuksen perusteella. Alkuun kuten kokki sanoi "voitte aloittaa tapaksista" Nämä "tapaksethan" piti sisällään kurkkunpaloja, tomaattia, oliiveja, peruna-, punajuuri- ja italiansalaattia (kaupan valmistavaraa) sekä kylmiä nakkeja, lihapullia ja kanamunia.



Itse olisin kutsunut tätä enemmänkin lastenkutsujen pikkupurtaviksi, tosin kuinka moni ipana tai yllipäätään ihminen voi syödä oliiveja!
Pääruoka antoi odottaa itsestään jopa makunautintoa mutta pettymyshän se oli tämäkin kokonaisena grillattua häränfileetä mallaskastikkeella ja valkosipuliperunoita, juu sentin paksuja paloja lihaa lillui lämpöaltaassa kastikkeessaan ja vieressä höyrysi perunat. No jokuhan voisi ajatella että viilaan jo pilkkua mutta kun puhutaan grillaamisesta niin en käsitä termiä niin että tehdään kokonaisista paloista karjalanpaistia! No kermapotuthan maistuu aina niihin ei oikein voi pettyä mutta ei niistä mitään yllätystäkään saa. Liha oli läpensä kypsää vaikkakin tarkka ruokailuaika oli tiedossa, joten asiansa osaava kokki olisi saanut lihan edes näyttämään punertavalta.


Kyllä maha tuli täyteen mutta kehua ei kauheasti pysty. Planetaariossa aion vierailla kyllä uudestaankin mutta vain esitysten vuoksi.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Tuparit

Niinhän siinä kävi että Muuramen paroni "pakotti" minut pitämän "tuparit" nyt kun uudessa uljaassa kodissa asustelen. Tämähän juontaa juurensa siitä että pakotin hänen järjestämään tuparit kun itse oli muuttanut Muurameen, tuparit järjestettiin tosin olin ainut vieras ja kuten nytkin ei muita ollut tulossa.
No mutta siis pitäähän sitä olla kuitenkin apetta tarjolla kun kerta juhlitaa ettei pääse ihan tuo kiukkunälkä iskemään. Menu oli yksinkertainen mutta varsin maittava ja täyttävä, josta kelpasi seuraavan aamun krapulaan ottaa huikopalaa.

"Tupari" menu
Makkarakimara ja sipulia
Höyrystetyt ja voissa paistetut juurekset
Kaalipurjosalaatti
Vihreäsalaatti (fetalla tai ilman)

Salaatin teon jälkeen höyrystin juurekset, tosin kun huomasin ettei ole lävikköä niin piti improvisida hieman mutta höyrystys onnistui hyvin.


Niin kasvisten pehmetessä päätyivät makkarat paistinpannuun sipulien kanssa ottamaan väriä, toki joukkoon töpättiin myös reilusti voita. Makkaroina käytettiin tällä kertaa Ok:n grillimakkaraa, Wilhelmi-aito chili-paprika ja Kabanossin Pippuri-juusto makkaraa. Tämän jälkeen makkarat laitetiin uunin hellään huomaan vielä hetkeksi paistumaan grillivastukselle


Kasviksetkin töpättiin vielä varmuuden välttämiseksi voikilon kera pannulle ja joukkoon ripaus suolaa ja pippuria, niin oli tämäkin uhkea gourmeeateria lautasta vaille valmis.





Kyllä kelpasi laittaa apetta mahaan ja huuhdella se alas kuka oluella ja kuka aika hyvällä Huttusella ja sen jälkeen siirtyä parvekkeelle nauttimaan jälkäriksi lasi viskiä ja poltella sikaria ja vesipiippua.