lauantai 26. kesäkuuta 2010

Juhannus

Juhannus tämä keskikesän ihana juhla, jossa Suomalainen mies pääsee toteuttamaan itseään sepalus auki ilman liivejä! Suomalainen juhannushan on perinteisesti mökillä, grillaten, ryypäten ja saunoen tällöin Suomalaisesta juntista keskeytyy hetkeksi kokki joka loihtii puolivalmisteista vaikka mitä herkkuja.
Tämän vuoden juhannukseen kuului Sorbus, banaanit, makkarat, olut, viski, läskiä ja pekonia. Näistä aineksista saa syntymään jos joninmoista herkkua.
Aloitetaan makkaralla, itsehän olen vannoutunut A-luokan makkaran ystävä eli makkaran pitää olla tasalaatuista eikä siinä saa olla sattumia eli atrilli, ok tai vastaavaa sen pitää olla. Poikkeuksen näissä tekevät nämä maustetut makkarat joita ei jostain syystä valmistajat ymmärrä tehdä halpaversioina.
Makkaran viereen valmistin possun kylkipaloja, jotka uudelleen maustoin pippurilla, valkosipulilla ja viskillä.
Pienen värinoton jälkeen ripsit saivat painua folion hellään huomaan etteivät pääse kuivumaan. Alkupaloiksi siis atrillia ja habaneromakkaraa, joka herättelikin uinuvat makunystyrät herkimmilleen. Ripsit olivat hellässä ja välillä vähän kovemmassakin lieskassa melkein tunnin ja hyvin irtoaa läski luista kun antaa lihan hautua kunnolla!
Kun makkarat oli syöty ja ripsejä vielä kuumoteltiin oli aika valmistaa tämän juannuksen erikoinen...pekoniin käärityt ja haloumijuustolla täytetyt banaanit.
Hommahan toimii niin että banaani puoliksi ja halki, keskelle koverretaan pieni ura johon siivu haloumia ja kansipäälle. Tämän jälkeen koko komeus kääräistään parin pekonisiivun sisään.
Näistä herkuista on sanottava että haloumin voi jättää pois ei anna lisämakua mutta aura voisi tässä toimia paremmin. Olen kokeillut kahta valmistustapaa eli jätän banaanin kovaksi ja kypsennän vain pekonin ja sitten paistan koko komeuden niin että banaanikin on jo ihan "kypsä" elikkäs löysä, jälkimmäinen toimii paremmin.
Näyttää irstaale mutta on hyvää! Kun makkarat, ripsit ja banaanit oli syöty oli jälkiruuan aika. Sorbus tämä kuninkaiden ja sillanalla asustavien juoma, joka on täysin aliarvostettu nektariini. Aromaatikas lasillinen Sorbusta aterian jälkeen tekee poikaa ja herättää sen pienen tyhjän sopukan joka vatsassa vielä löytyy.
Voin oikeasti suositella lämpimästi tätä juomaa kaikille, ei pidä olla ennakkoluuloinen ja nyt puhuu mies joka ei voi juoda / ei tykkää punaviineistä! Helpoin tapa aloittaa varovasti on laittaa lasi täyteen jäitä ja sekaan Soppaa, antaa jäiden pikkaisen sulaa ja nauttia. Itse kokeneena konkarina ryystän soppaa raakana!

Jälleen kutsui grillin lämpö johon nyt pääsivät kananpalat, jostain syystä kun ei meinaa löytyä kanaa tai luuttomia paloja maustamattomina oli pakko tyytyä valmiiksi maustettuihin, jotka toki huolella pesin ja maustoin kuitenkin itse. Kanat saivat seurakseen pelkän Buffalo wing saucen, jossa ne saivat marinoitua yön yli. Mukavasti poltteli suuta palaset ja kun vielä lisäsi palan päälle makeaa chilihyytelöä, jonka nimeä en muista niin avot kyllä taas vietiin kieltä mennessään.
Kyytipojaksi vielä olutta ja viskiä niin oli se taas mahantäytteinen juhannus.

Lopuksi vielä tarina lelusta joka ainakin itselleni oli joskus 80-luvun puolella varsin rakas. Mökkiä siivotessaan oli Kaitsu löytänyt esineen jolla olin juoksennellut pitkin Viipavaaran (Vihtavuori) vitikoita sulkapäässä ja ollut elokuvatähti. Muistamme siis kaikki Stallonen tähdittämän Rambon vuodelta 82, tämä legendaarinen elokuva poiki kasan eri leluja, joista oma suosikkini oli rambopuukko.
Puukossahan oli kaikki tarpeelinen millä pystyi nuori vaikutuksille altis poikanen kaatamaan yhden hallituksen. Oli kompassi, lankasaha, koukkuja, painoja, siimaa, tulitikut ja muistaakseni jopa neula ja lankaa jolla jokainen pikkukylän ropellipää pystyi ompelemaan leikin tiimellyksessä tulleet haavat kuten Rambo konsanaan. Nyt tämä komeus pääsee ansaitsemalleen kunniapaikalle, pienen kunnostuksen jälkeen saatan innostua laittamaan sulan päähän ja lähteä tetsaamaan Jyväskylän vitikoihin...hallitus olkoon varovainen :)

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Sataman yö

Niin tämä koko kansan suuri "festivaali" johon kaupungin teinit ryntäävät suurin joukoin örveltämään. No on tapahtumassa paljon hyvääkin, kuten osa esiintyjistä. Tosin ihmettelen tätä lippujen hinnan nousua huimasti! Kuka ihme haluaa maksaa Kaija Koosta 13 euroa? No makunsa kullakin mutta alkaa olemaan rahastuksen makua kun molempiin telttoihin saa maksaa. No joo anteeksi paatokseni tästä mutta jätän kyllä tänä vuonna kaikki maksulliset teltat väliin.
Syy miksi kirjoita sataman yöstä tänne on toki ruoka, jälleen on sataman alue pykäisty täyteen jos jonkinlaista hapanimelää, kepappia, riisiä yms. muita tiriseviä herkkuja.











Mutta syy miksi kannattaa käydä Sataman yössä, jos ei nyt sitten esiintyjien takia mene on tämä koju!


Joku on oikeasti tajunnut tuoda oikeatakin lihaa ko. alueelle. Ja kuinkas se Lidl:n mainos menikään paras liha tulee......SAKSASTAAAAA! Ja vamaan tämän alueen paras liha tulee tästä kojusta. Alkupaloiksi nautiskelin vartaan a 6€ ja nyt sitten se tärkein eli kysessä oli sanan varsinaisessa merkityksessä varras, ei mikään saarioisten gepakko vaan yli 30 cm lihaa vielä pitemmässä puutikussa. Miettikääpä sitä kun ostatte kärpäsenpaskan kokoisen muikkuroven samaan hintaan.


Varrashan oli varsin maukas ja kuten jo mainitsin mielestäni kookas ja kaiken tämän 6 euron arvoinen. Välipalaksi piti toki käydä huuhtomassa palat alas oluella ja paluumatkalla en malttanut kulkea kojun ohi ottamatta jälkiruokaa, curry bratwurstia. Tämä Saksan lahja makkarateollisuudelle on jo itsestään erittäin maukas mutta kun siihen germaanisella rakkauvella lisätää hapanimeläkastiketta, currya ja parikaa niin makuelämys on taattu.


Ei voi kun kiittää kyseistä kioskia antimista ja jos jaksan niin käyn syömässä muissakin kojuissa ja niistä sitten tekstiä lisää. Tosin legendan mukaan noista kojuistahan ei kannata syödä ekan yön jälkeen....ne lokit, ne lokit jätän tarinan kertomatta jokainen miettikööt itse.