perjantai 25. helmikuuta 2011

Laiska Jaakko

Eipä ole hetkeen tullut arvioitua olusia tai muitakaan juomia, joten tänään kaupassa pilkkitoukkia ostaessani sain ahaa elämyksen että nyt on taas aika palata juurille ja alkulähteille, sillä oluista ja viskeistä tämäkin blogi on saanut alkunsa. Sormiin jäi kiinni ja silmiin osui Teerenpelin pienpanimon Laiska Jaakko.





Pullo on mielestäni jo houkuttelevan kursailematon ei koreile ollen silti yksinkertaisen hieno. Kaadettaessa tuopppiin vaahtoaa runsaasti mutta vaahto on kevyt ja häviää nopeasti, väri on erittäin tumma.
Tuoksu on varsin voimakas, maltainen, paahteinen ja minähän haistan tästä maata tai turvetta.
Maku yllättää positiivisesti, sama vahva maltaisuus mikä tulee jo tuoksussa leikittelee kielellä. Maku on muutenkin täyteläinen ja paahteinen.
Mikä parasta maku on jopa hieman kitkerä perinteisten tummien oluiden imelyyyttä ei ole, josta ainakin minulta tämä tuote saa ison kiitoksen. Pidän toki perinteisistä tummista olusista mutta kuten sanonta kuuluu vaihtelu virkistää ja kaikkea pitää kokeilla paitsi....

maanantai 14. helmikuuta 2011

Kanawokki

Niin alkoi taas hiukomaan viikonloppuna kun ei näin vapaalla saa rakkaan työnantajan tarjoamaa lounasta. Nälkä kurni mahassa kuin Israelin itkulaulut muurilla. Asiaa ei helpottanut myös sekään että velvollisuuksien vuoksi piti tehdä ruokaa vasta iltasella. Valmistelut sentään sain käyntiin aikaisemmin ja niin siinä tuli pilkottua kasvikset ja kanat. Marnaadikin piti rakennella kanat saivat uiskennella kolmisen tuntia öljyn, soijan,  valkosipulin, pippurin, curryn ja paprikan hellässä syleilyssä.


Muina aineksina toimivat porkkana, sipuli, chili, paprika, purjo sekä Peijing wok sekoitus, kyllä kuulitte oikein käytin pakastevihanneksia ja miksikäs en sillä pakastealtaasta löytyy oivia lisiä ateriaan jos ei halua kaikkea erikoista ostaa tuoreena.
Niin alkoi lihojen paisto pannulla, hetken paloja käänneltyäni joukkoon lisättiin porkkanat sekä tilkkanen vettä ja kun porkkanat osoittivat pehmenemisen merkkejä heitettiin joukkoon loput rehut. Niin tämä värien ja tuoksujen suloinen symbioosi sai olla hiljaisella liekillä pannussa kannen pitäessä mölynsä sisällä.
Lopuksi joukkoon heitettiin tilkkanen kermaa, kourallinen aurajuustoa (siis oikeasti kourallinen) sekä puolikas purkki tuorejuustoa jonka kyljessä luki paahdettu chili. Eikä tarvinnut odotella kuin juustojen sulamista niin komeus oli valmis. Oikein kun on nälkä niin sitä kuulema söisi vaikka pieniä kiviä! No päättäkööt jokainen itse kumpaa työntäisi suuhunsa.

perjantai 4. helmikuuta 2011

Juurespyttis

Mitä saadaan aikaan kun laitetaan keittiöön hullu kokki ja sille sekalaiset raaka-aineet? Suuri osa sanoisi että sotkua ja sanomista mutta mutta kun hetken katselee aineksia niin mitä muutakaan voisi sekalaisista aineista tehdä kuin "pyttistä" hipsut siksi että ei ihan perinteinen pyttis ole kyseessä.
Nii aineksinahan oli porkkanaa, sipulia, paprikaa, palsternakkaa, purjoa, valkosipulia, chili, kukkakaalia, palvikinkkukuutioita ja kebabbia.


Kasvikset reiluksi paloiksia ja pikku höyrystys, tämän jälkeen  kasvikset ja lihat pannulle voikilon hellään syleilyyn mukaan eksyy myös basilika, rosmariini ja chili. Kasvisten ja lihojen nauttiessa voin ja pannun ruskistavasta vaikutuksesta pääsi kippoon smetana ja kerma sekä mausteina pippuri, paprika, suola ja Nomun smoky peri-peri mausteseos. Vielä aurajuustoa kasvisten joukkoon ja nesteet päälle. Uuni 200 astetta ja 30 min sen jälkeen 125 ja niin kauan kun hyvältä tuntuu, lopuksi vielä lämpöä ylös ja juustoraaste päälle.


Ei varmasti saisi kehua itseään mutta olihan tämä pläjäys sellainen makujen sinfonia jossa kaikki ainekset olivat kohdallaan! Harmi vain ettei makua saa tänne mukaan. Välillä kuvittelin jopa itse Mozartin vierailevan kielellä, sellainen ilotulitus kävi suussa, eihän sitä voinut kun päättää illan hyvän kirjan merkeissä kupu mukavasti pulollaan.