keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Krakova

Nii tulipahan sitä käytyä tuollakin ja niihän siinä kävi ettei voinut kulinaristiselta nautinnolta välttyä tälläkään matkalla. Entuudestaan toki tiesin tuon maanosan ruokien olevan varsin maukkaita ja suussasulavia mutta eipä Keski-Suomen poika osannut arvatakkaan minne se kieli menee kun pääsee talvipakkasella patojen ja makkaroiden ääreen.

Täytyy tunnustaa että pikku kävelyreissun jälkeen kylmässä hytisten torille saapuessamme makkaran ja kaiken muun ihran/läskin sulotuoksu täytti sieraimet ja eihän siinä auttanut kuin kieli vyönalla juosta kohti tirinää ja tuoksua! Niin se tarttui käteen annos kunnon MAKKARAAA! eipä voi sanoa että edes Citymarketin makkaratiskiltä kalleinta Kabanossia tai Wilhelmiä voisi edes verrata samana päivänäkään näihin herkkuihin. 
















Vaikka matkan pääasiallinen tarkoitus olikin päästä ihailemaan rakennuskultturia ja vierailemaan Auschwitz:ssä nii pitää tunnustaa että eipä tuo kulinaristinen nautinto ihan turhimpia kokemuksia ollut tällä reissulla.


Alkupalaksi vaaleaa leipää ja tuorejuustoa sekä pekonilla terästettyä laardia elikkäs silavaa!
Hienoa tässä on se ettei näissä sapuskoissa oltu säästetty suolaa, rasvaa ja varsinkaan raaka-aineita!
















Keittohan sisälsi kirkasta lihalientä yrteillä höystettynä, makkaraa, perunaa ja kanamunaa.











Pääruokana olikin sitten eräänlainen pyttipannu joka piti sisällään perunaa, makkaraa, porsasta, kanamunaa, sipulia ja silavaa. Eipä voi tätäkään verrata lähiögrillin tuottamaan pyttikseen kertakaikkisen suussasulavaa oli tämäkin herkku.

Mitä pitemmälle jaksoi torilta kävellä sitä paremmaksi muuttui ruoka ja annokset. Oli pakko kokeilla hotellin suosittelemaan ravintolaa. Eipä ollut pettymys tälläkään kertaa ja jälleen vietiin makunautintoja aivan uusille ulottuvuuksille.
Alkupalaksi tarjoiltiin metsästäjän pataa joka tuli omassa pikku kulhossaan josta sitä sai lapioda lautaselle. Pata piti sisällään nautaa, porkkanoita, yrttejä jotka oli haudutettu suussasulavan mureiksi kermaisen paksuusa liemessä.













Pääruokana oli sämpylä, jonka sisään oli ahdettu paksuja possunsiivuja sekä oikein kermaista ja suolaista ruskeaa kastiketta. Mukaan oli laitettu myös kosolti haudutettua sipulia sekä suolakurkkuja.
On se aina hieno tunne lähteä ruokapöydästä niin täytenä ettei tiedä pitäisikö kävellä vai pyöriä.

Eipä voinut tämä entinen Keski-Suomen jauhonäppi pitää itseään erossa myöskään kahviloista. On vain jälleen todettava että Suomen kahvilat saisivat HÄVETÄ kun tarjoavat muka leivoksia ja erikoiskahveja. Toki poikkeuksiakin löytyy mutta tässä teille se oikean kokoinen pala omenatorttua ja suklaakahvia!


















Vielä on todettava että hintataso on todella halpa melkeimpä minkä suhteen tahansa, kunhan malttaa pysyä turistirysistä poissa. Esimerkiksi 3 alkukeittoa, 3 pääruokaa, lasi viiniä, 2 olutta ja pullo vettä maksoi noin 37.5€

2 kommenttia: