tiistai 6. huhtikuuta 2010

3 musketisoturia ja Pärnu

Pärnu tämä Viron lahja kylpylämaailmalle! Sinne pääsiäiseksi mämmituokkoset kourassa suuntasi 3 muskettisoturia Jyväskylästä.
Ensiksi totean että Pärnu tarjoaa paljon muutakin kuin eläkeläisten kylpylähoitoja, toki kaupunki on parhaimillaan kesällä mutta paljon on kaupungissa tekemistä ja nähtävää ilman kylpylöitäkin.
No mutta asiaan siis ruokaan tämä kaupunkihan tarjosi taattua kamaa rasvoineen, läskeineen, suurine annoksineen ja mahtuu joukkoon mutama yllättäväkin yllätys. Siinä se vierähti koko pääsiäisen pyhät sotureilta nauttien rasvaisistaja oluen huuruisista antimista.
Ensimmäisenä aamuna kävimme syömässä aamiaisen Georg kahvilassa, jossa annos kunnon riisipuuroa voisilmällä, kuppi kahvia, mehu ja jugurtti maksoivat noin 2.5€


Tämä kahvila tarjoaa hyvän startin aamulle, jolla jaksaa pitkälle iltäpäivään. Iltapäivällä kannattaakin käydä syömässä jotain pientä lämmintä esimerkiksi keittoa, valinnaksi osui juustokeitto majoitusravintola Aleksandrissa, jossa kävimme istumassa useampaan otteeseen iltaa pääsiäisen aikana.


Samaisessa paikassa on myös annos jonka nimi on Paalikas, tämä ruoka on kuulema syntynyt niin että ravintolalla oli asiakas, joka tilasi aina mitä erikoisempia annoksia ja vaati lautaselle milloin mitäkin lisukkeita. Asiakas oli täysin kalju, joka on viroksi kaalikas ja kokki kehitti miehelle oman annoksen joka sai nimekseen Paalikas. Annokseen kuuluu possunpihvi, iso kasa paistettuja perunoita, sipulia ja herkkusieniä, sekä paistettu muna ja smetanan alle piilotettuja kurkun ja tomaatin paloja.











Annoshan oli todella maittava ja runsas, tälle annokselle tuli hintaa maitolasin kera noin 5.7 €.

Samaisessa paikaasa istuessamme iltaa maistoin jotain mitä suomessa myydään koirille, eli siankorvia. Tämä herkku tarjoiltiin smetanan kanssa dipattavaksi ja mikäs siinä oli narskutellessa oluen kera. Maku oli yllättävän hyvä, ainut mikä tökkäsi oli suutuntuma, jota voisi kuvailla sanoilla sitkeä, kumimainen tai jopa niljakas. Oli myytävänä myös suolapähkinöitä ja kuivattuja kalannahkoja, jotka jäivät maistamatta.


Pistämpä tähän kuvan toisestakin ruoka-annoksesta, jonka kaveri pisti poskeensa. Annoksen nimi oli possunpihvi sienineen ja sipuleineen.


Tuli se Jyväskylän jauhopeukalollekkin raja tällä reissulla vastaan ja oli pakko jättää onnoksesta osa syömättä. Näin käy harvoin ja on todettava että tälläisen osuessa kohdalle ravintoloitsia voi olla varma että käyn ravintolassa uudestaan. Ravintola missä kävimme on nimeltään Steffani, täällä söin spaketti con chilin, jossa oli spakettia chilisessä jauhelihakastikkeessa, annos oli kuorrutettu runsaalla juustolla.


Anos oli todellakin niin iso etten jaksanut sitä kokonaan syödä. Eipä ollut kaverin salaattiannoksessakaan moitittavaa ja syömättä osa jäi siitäkin.


Lopuksi on sanottava että Pärnuhun menen uudestaan, jo pelkän ruuankin takia sinne kannattaa palata. Muskettisoturit kiittää ja kumartaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti