torstai 14. huhtikuuta 2011

Oluen ja ruuan liitto

Ensimmäiseksi iso kiitos Old Brick's Inn ravintolalle sekä Sinebrychoffin Jukka Kahrille, joiden avustuksella pieni ihminen pääsi tutustumaan oluiden ihmeelliseen maailmaan sekä tutustumaan oluen ja ruuan liittoon.
Ilta alkoi esitelmällä oluen valmistuksesta, oluttyypeistä ja siitä miten oluita maistellaan. Samaan aikaa pöytää tuotiin ensimmäinen satsi maisteltavia oluita. Koko illan lista mitä maisteltiin oli todella kattava ja yllätyin erittäin positiivisesti siitä miten monta olutta hintaan (20 eskoa) sisältyi ja siitä että kirjo oli todella kattava. Maiskuteltavina olivat:

*Carlsberg*
*Brooklyn American Ale*
*Kronenbourg 1664*
*Hoegaarden Witbier*
*Leffe Blonde*
*Sff Porter*

Näiden lisäksi eteen tuupattiin maistelulautanen jossa oli Kinkkupiirakkaa, vuohenjuustoa, gouldaa ja brownie. Oluet oli jaettu seuraavasti maisteltavien ruokien kesken:

Piirakka - Kronenbourg
Vuohenjuusto - Hoegaarden Witbier
Goulda - Leffe Blonde
Suklaakakku - Sinebrychoff Porter

Ravinteli antoi vielä asiakkailleen bonuksena lasiin muutamia erikoisempia oluita, joiden nimet ovat olleet todella hakusessa. Kiitos hyvämuistisemman blogaaja Ahmijan, joka miehensä avustuksella ystävällisesti muisteli minulle ko. merkit. Eli pöytää läsähti 3 bonusta, jotka ehkä olivat:

*Cantillonin Rose de Gambrinus*
*Gulden Draak*
*Frank Boon Mariage de Parfait*

Ja on sanottava että kyllä Jukka tiesi mistä puhui ja mikä sopi mihinkin mm.  Kronenbourg ja piirakka jossa olut on täyteläinen, makea ja runsas kun piirakka taas keskisuolainen, hapokas, hieman tuhti. Näiden kombinaatio taas aiheuttaa suolaisen ja makeuden yhdistelmän, tuhtius ja runsaus tukee toisiaan ja oluen hiilidioksidi keventää piirakan makua.
Toisena esimerkkinä voisin ottaa  suklaakakkun ja Sinbrychoffin Porterin mikä oli aivan taivaallinen yhdistelmä. Missä olut on paahteinen, suklainen ja suutuntuma hieman kuiva kun taas kakku on suklainen, karamellinen, tuhti ja hieman karvas. Näissä yhdistyy kakun suklaisuus ja oluen aromin suklaisuus/paahtuneisuus sekä suklaan karvaisuus ja oluen kuivuus.
Tämän jälkeen pääsi kokeilemaan ihan oman pään mukaan mikä maistuu tai ei maistu minkäkin kanssa ja voin sanoa että vuohenjuusto ja Porter sopii keskenään erittäin hyvin.




Pakko lisätä vielä Jukan antama vihje! Miettikääpä juustolautasta..yhdistetään yleensä viiniin mutta kuinka monella on varaa ostaa esim. 4-5 laadukasta viiniä juustojen seuraksi. Jokaisella on kuitenkin varaa ostaa 5-6 pulloa olutta viinin sijaan! Näppärää eikö totta!
(Lähde: Jukka Kahri: Old Bricks Inn maisteluoleuet ja yhdistelmät, Jukka Kahri: Old Bricks Inn OLUT JA RUOKA, Mikko Seppänen Old Brick's Inn)

2 kommenttia:

  1. Anteeksi mahdollinen kerettiläisyyteni, mutta kun blogisi esipuheessa lupaat, että makuasioista saa kiistellä, niin....

    Ensinnäkin on vaikea perustella Kronenbourgin olemassaolon oikeutusta. Moisen kitkerän kuran saanee alas jokseenkin suolaisen kinkkupiirakan kanssa. Epäilen tässä tastingissä tämän Kronenbourgin ja kinkkupiirakan (joka yleensä tunnetaan nimellä "quiche lorraine") naimakaupan johtuneen ainoastaan siitä, että jollakin on ollut juomatonta (ymmärrettävää sinänsä) Kronenbourgia ja että se ranskalaisena oluena on helppo yhdistää tuohon mainittuun sinänsä erinomaiseen kinkkupiirakkaan, jota yleisesti Ranskan Alsacaen alueella saa lähes joka kuppilasta.

    Alsacen alueen jokseenkin kohtuullisesti tuntevana olen havainnut paikallisen ruokakulttuurin (joka muuten on erinomaista hapankaalia lukuunottamatta) olevan rakennettu paikallisten viinien varaan, jotka ovat poikkeuksetta valkoviinejä: Riesling, Pinot Gris sekä Gewürztramineria (viimeksimainittu tosin enemmän sopii merenelävien kanssa, joita Alsacessa ei erityisemmin saa, sisämaassa kun on). Sieltä löytyy todella yllättäviä yhdistelmiä, jotka sopivat erinomaisesti keskenään: esimerkkinä vasikanleike riesling-kastikkeessa spätzlen kanssa. Ja ruokajuomaksi todellakin sopii ottaa sitä kastikkeen raaka-ainetta. Samaten tämä kinkkupiirakka mielestäni (ja tästäkin saa siis kiistellä) käy parhaiten hapokkaan rieslingin kera.

    Mutta blogisi tärkein tehtävä tuli täytettyä: vesi tuli kielelle.

    VastaaPoista
  2. Juu saa ja pitää kiistellä. Kuten on ihmisiä niin on makujakin monia, itse kun en taas ole vielä maistanut erityisen hyvää viiniä (sorbusta lukuunottamatta) ja kun en voi punkkuja juoda...kiitos migreenin, niin ruuan kanssa olut on vertaansa vailla oleva juoma. Tuosta ko. oluesta on kyllä sanottava että ei se kauheasti makuhermoja kutkutellut mutta varsin raikas janonsammuttaja se on. Sopi tuon piiraan kanssa varsin mainiosti ja voisin kuvitella janojuomana aivan verraton juurikin tuon keveyden ja "mauttomuuden" takia. Tähän toki joku voisi tuumata että kivennäisvesi ajaa saman asian, mutta ei aja ei.

    VastaaPoista